The Ring, Lontoo, 19.10.10

MANU:Tämä Lambethin alue ei todellakaan ole mitään Lontoon viehättävintä eikä iltaisin kutsuvinta. Turistikohteita, uudisrakennuksia, toimistokolosseja – ei niinkään kivoja ravintoloita tai pubeja. Hotellimme nyt kuitenkin on tällä seudulla ja – yllätys, yllätys – iltapalan tarve on kova. Majapaikan pubikeittiö on jo kiinni, mutta onneksi lyhyen kävelymatkan päästä, aivan Southwarkin metroaseman ovensuusta löytyy sentään thai-sapuskaa tarjoava […]


MANU:
Tämä Lambethin alue ei todellakaan ole mitään Lontoon viehättävintä eikä iltaisin kutsuvinta. Turistikohteita, uudisrakennuksia, toimistokolosseja – ei niinkään kivoja ravintoloita tai pubeja.

Hotellimme nyt kuitenkin on tällä seudulla ja – yllätys, yllätys – iltapalan tarve on kova. Majapaikan pubikeittiö on jo kiinni, mutta onneksi lyhyen kävelymatkan päästä, aivan Southwarkin metroaseman ovensuusta löytyy sentään thai-sapuskaa tarjoava The Ring.

Kehä on hiukan tavallisesta poikkeava (gastro)pub. Sisustus on lontoolaisbaarien valtavirrasta poiketen hyvinkin postmoderni, kulttuurisia ja historiallisia kerroksia yhdistellään varsin estottomasti.

Seiniä koristavat kuvat 1900-luvun alun nyrkkeilysankareista, mikä johtuu siitä, että tällä paikalla on aikanaan sijainnut Englannin ensimmäinen ammattinyrkkeilyareena. Vieressämme loimuaa kelmeää valoaan valtava laajakuva-takkavideo.

Tämä on nyt sitten varmastikin 2000-lukuista ironiaa.

Pikkaisen sekavaa ilmettä pehmentää The Ringin miellyttävän hämärä tunnelmavalaistus.

Harvasta pubista sitä paitsi saa (ainakaan nyt myöhään tiistai-iltana!) herkullista thairuokaakaan.

Tilaamme aidolta thailta vaikuttavalta tarjoilijattarelta keltaisen ja vihreän currykastikkeen. Annokset ovat oikein hyvät. Maustaminen on rohkeaa ja vahvaa, varsinkin vihreä curry on erittäin tulinen. Vihanneksia on melkein ylitsepursuavan runsaasti. Satsit ovat todella isoa, hyvinkin keskivertoa suurempaa ravintolakokoa.

Thaicurry on sitä paitsi aina erinomaista alen kanssa.

Paikka on kerrassaan kiva pikku yllätyslöytö, pidämme kovasti.

JULLE:
Matkani Helsingin Kruununhaasta Tukholman kautta Lontoon Mad Hatter -hotelliin oli kestänyt kuutisen tuntia.

Olin nälkäinen ja kofeiinivajettakin podin. Helsinki-Vantaan Robert’s Coffeesta oli soijamaito loppu, eikä Norwegian Airlinesilla ollut sipsien lisäksi tarjota vegaanille mitään syötävää.

Hotellilla jälleennäkemispusuttelu jäi hätäiseksi kun ruokaa oli pakko saada ja pian. Onneksi ystävällinen vastaanottovirkailija opasti meidät oikealle suunnalle.

The Ring kutsui viihtymään merkillisine yhdistelmineen mennyttä maailmaa ja viimeisiä trendejä. Sitä paitsi iltakymmenen aikaan oli turha alkaa arpomaan, vaikka korttelista olisi hyvinkin saattanut löytyä muitakin varteenotettavia vaihtoehtoja. Kieltämättä meidän tapauksessamme myös kadulle kantautunut maltaan ja thairuoan tuoksujen yhdistelmä toimi tehokkaana sisäänheittäjänä.

Currya oli mahdollista tilata eri lisukkein, joista me tietysti valitsimme tofun ja kasvikset.

Sähköisen takkatulen loimussa nauttimani keltainen curry perunoineen ja basilikoineen maistui varsin oivalliselta, joskin hieman liian tuliselta minun makuuni.

Totta puhuen se maistui jopa vahvemmalta kuin Manun vihreä curry. Ei se kuitenkaan kipukynnystä ylittänyt. Kuten ei hintakaan, joka oli siinä kympin pintaan.

Suositellaanko vegaaneille: Kyllä
Ma-ke 11-23.30
To-la 11-00.30
Su 12-23
72 Blackfriars Rd
London SE1 8HA

Kommentoi