Jack White: Blunderbuss

"Vaikka Whiten kaikessa soitannossa kuuluu juureva blues-tausta, kuulostaa Blunderbuss silti juuri Jack Whitelta, eikä keneltäkään muulta."

XL
Julkaisu 25.4.2012

 ★★★★☆ 

Bluesrocksankari teki monipuolisen mutta itsensä näköisen levyn.

Jack Whiten ensimmäisen soololevyn kuuntelu alkaa ennen ensimmäistä raitaa sanakirjan selailulla. Blunderbuss tarkoittaa historiallista asetta, väkipyssyä, jonka kulta-aika oli joskus 1600–1800-luvulla. Merirosvoromantiikkaa siis luvassa? No ei aivan. Blunderbuss ei kuulostaa myöskään lainkaan sellaiselta, mitä ensimmäinen single, simppelillä tavalla viehättävä Love Interruption lupasi. Ei suinkaan. Ikioman laivan lunastanut kapteeni Jack on saanut aikaan levyn, jossa on mukana elementtejä suunnilleen kaikesta, jossa hän on ollut mukana, mutta joka silti tuntuu omanlaiseltaan ja uuden alulta.

Blunderbussilla on 13 kappaletta, mutta se on vain 41 minuuttia pitkä. Biisit ovat napakoita kokonaisuuksia. Love Interruption ja sitä seuraava nimikappale ovat kuin seesteinen järvenranta ennen paluuta saunan terassille. Melkein harmittaa, että ensimmäisestä tehtiin single ylipäätään, koska vasta levykokonaisuus tekee siitä oikean tunteellisen helmen. Sama pätee toiseen singleen ja levyn kakkosbiisiin Sixteen Saltines, joka saa kunnon vauhdit avauskappaleesta Missing Pieces. Biisin räjähtävä alku kuulostaa ihan oikealta räjähdykseltä, jossa yritetään soittaa ainakin yksi kitara hajalle.

Jack White onnistuu siinä, mihin moni koko uransa pyrkii: säveltämään, sanoittamaan ja tulkitsemaan kokonaisen levyn, jonka sisäisessä universumissa ei heikkoja kohtia ole. Vaikka Whiten kaikessa soitannossa kuuluu juureva blues-tausta, kuulostaa Blunderbuss silti juuri Jack Whitelta, eikä keneltäkään muulta. Piano seuraa mukana lähes koko ajan tarvittaessa tukien kitaraa, tarvittaessa kannatellen koko kappaletta harteillaan. Samalla tavalla saavat tilaa muutkin instrumentit, tarpeen ja tunnelman mukaan.

Jack Whiten debyyttisoolo on riemastuttava, vakava, hauska ja keskittynyt. Siinä lauletaan pääasiassa repivästä rakkaudesta, mutta vain siksi, että Jackista lienee tuntunut juuri siltä kuuden vuoden avioliiton päätyttyä. Blunderbuss ei ole silti mikään ruikuttava erolevy Beckin Sea Changen tapaan, vaan tällä hetkellä oman elämänsä käännekohdassa olevan, keski-ikää lähestyvän miehen teos, jonka lopetuskaksikko On and On and On ja Take Me with You When You Go saa janoamaan lisää. Mikään ei viittaa siihen, etteikö sitä olisi hyvinkin pian tällä luomisvoimalla tulossa.

LUE LISÄÄ

,

Kommentoi