RP003

Rouva Presidentti

(Suomi 2012)
Ohjaus: Aleksi Bardy
Pääosissa: Tarja Halonen, Pentti Arajärvi
Ensi-ilta 30.3.
S

 ★★★☆☆ 

Henkilökuva on särmikäs ennen kaikkea kohteensa ansiosta.

Aleksi Bardyn luotsaama kuvausryhmä seurasi Tarja Halosen presidenttikauden viimeistä vuotta. Suuresta kuvamateriaalista on valmistunut muotokuvamainen Rouva Presidentti. Sympaattinen elokuva ei siloittele Halosen persoonallisuutta, vaikka päällimmäiseksi mielikuvaksi jääkin ajatus presidentin kodikkuudesta ja mutkattomuudesta.

Elokuva on puolitoistatuntisena hiukan toisteinen ja ylipitkä, mutta siihen mahtuu joitain sattuvia, jopa huikaisevia kohtia: Halonen sinuttelemassa adjutanttejaan, jotka kutsuvat häntä koko ajan tasavallan presidentiksi, Anni Sinnemäki haukottelemassa ennen presidentin esittelyä, Halonen tanssimassa afrikkalaisten kansantanssijoiden kanssa, Yhdysvaltain bodatun näköinen suurlähettiläs avaamassa Haloselle tuotua ylipaketoitua lahjaa. Keskeiseksi sivuhenkilöksi nousee yksi Halosen jatkuvasti univormussa olevista adjutanteista, ujosti hymyilevä nuori mies, jonka Halonen laittaa kantamaan ostoksiaan ja tekemään käsitöitä lastentarhassa.

Väkevimmästä päästä mieleen jää jännityksestä tärisevä pikkutyttö, joka kohta tapaa Halosen – kohtaukseen kiteytyy paljon siitä, mitä on sanottu Halosen merkityksestä Suomen tyttöjen esikuvana. Lähes yhtä kihelmöivä kohtaus saadaan, kun Halonen ojentaa naistenlehden kikkailevaa valokuvaajaa ja vaatii, että kuvat otetaan kuvattavan silmien tasalta.

Samalla elokuvasta on kuitenkin siivottu lähes kaikki julkipoliittinen sisältö. Neuvottelujen ja konferenssien sisältöä itseään ei kuvata. Tämä on varmasti ollut Bardylta tietoinen pyrkimys. Joku voi pitää  ongelmallisena, että elokuva kuvaa vain yhtä puolta presidentin työstä, mutta toisaalta Halosesta ja presidentin tehtävistä nähdään puolia, jotka eivät muuten tule esiin. Kohtaus, jossa Alexander Stubb vitsailee kevyesti Halosen kanssa, on myös Halosen sosialidemokraattisten ihanteiden mukainen: kaikki ovat samalla viivalla, vaikka olisivatkin toistensa kanssa eri mieltä.

Epäselväksi ei kuitenkaan jää, minkä puolesta Halonen on kamppaillut: tasa-arvoisemman yhteiskunnan, jossa kaikilla on hyvä olla. Lyhyt kohtaus Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinnan kanssa sinetöi tämän.

Saa nähdä, tekeekö joku Sauli Niinistöstä vastaavan elokuvan, kun tämä jättää oman presidenttikautensa. Tulisiko siitä yhtä lämminhenkinen ja mutkaton?

Kommentoi