Voimala_Lena Salmi_Emma Suominen_etusivunkuva

Voimala haastoi ajan hengen

Marketta Mattila ja Raisa Rauhamaa puhuvat Sylville Voimalasta ja ystävyydestä.

Kuvat: Emma Suominen

”Sehän on brändi!”

Voimala.

Jonka Yle nyt kuitenkin on lakkauttanut.

Kymmenen vuotta suosikkikeskusteluohjelmaa ideoineet ja luotsanneet Marketta Mattila ja Raisa Rauhamaa ovat ihmeissään.

Lakkautuspäätöksestä on vasta muutamia viikkoja, ja tätä haastattelua leimaakin vielä suuri hämmennys tapahtuneesta. Siksi tapaamispaikkammekin vaihtui Helsingin keskustassa meluisasta kahvilasta rauhallisempaan.
”Voimalassa sai aina rauhassa keskustella. 50 minuuttia. Ei mitään juupas-eipäs-kohkaamista, vaan toinen toisiaan kommentoiden, haastaenkin. Voimalassa keskustelu yhdisti.”

Noista aineksista Voimalan brändi mielissä rakentuu. Se haastoi ajan, oli kaiken aikaa niskan päällä, kunnes…

Nyt on pakko siteerata Ylen toimitusjohtajaa Lauri Kivistä, joka perusteli lopettamispäätöstä muun muassa sanomalla, että ”ohjelmia alkaa ja ohjelmia päättyy”. Voimalan tilaaja puolestaan, Ylen Ari Ylä-Anttila, kommentoi julkisuudessa Voimalan kohdanneen elinkaarensa pään. Ylä-Anttilan mukaan on tarpeeksi keskusteluohjelmia Voimala-ikäisille ja että nyt on nuorempien vuoro.

Huoh. Tämän haastattelun kirjoittajan on vaikea peittää närkästystään Yle-pomojen ylimielisyydestä.
”Hassua tässä Voimalan lopettamisessa on se, että Ylessä jo kiireellä kuitenkin suunnitellaan ohjelmaa, joka täyttäisi Voimalan luoman keskusteluperinteen.”

Lukuisat Voimalan katsojat ovat nousseet vastustamaan lopetuspäätöstä. Ollaan perustettu tukiryhmä Facebookin, laitettu vireille adressit.comiin anomus Voimalan jatkamisesta.

Ilahduttavaakin saadaan kuulla, nuorten suusta:
” Monet Voimalan nuoret katsojat ovat kokeneet loukkaavaksi sen, että heidät lokeroidaan lähinnä viihteen ja tosi-tv:n ystäviksi.”

Vedetään hieman henkeä, ja palataan vuosituhannen vaihteeseen. Mattila ja Rauhamaa olivat tehneet yhdessä Kaken pesulaa (1997-2001). Voimalaa ärhäkkäämpi ja kestoltaan lyhyempi ohjelmatyyppi sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon ja kulttuuriohjelma-Telviksen vuonna 2000. Kaksikko perusti Pesulan jälkeen uudenlaisen ajankohtaisen tapaamispaikan, Voimalan vuonna 2003.
”Halusimme avata keskustelua yli kuppikuntien. Poliittisen korrektiuden sijaan yritimme löytää kiinnostavia teemoja niin  kulttuurin, yhteiskunnan kuin talouden alalta. Monesti ohjelmissa käsiteltiin myös uskonnollisia ja henkisiä aiheita.  Hengen kysymyksiä on televisiossa monesti vierastettu, mutta Voimalaan haluttiin kylään niin arkkipiispaehdokkaita kuin valoravintoon siirtyneitä henkisen polun kulkijoitakin.”
”Halusimme haastaa ajan hengen.”

Tässä missiossa Voimala on onnistunut. Tämän voi kiireinenkin lukija tarkistaa Mattilan ja Rauhamaan viestintäalan yrityksen Ikoni & Indeksin verkkosivuilta. Siellä on kattava esittely kymmenen vuoden lähetyksistä ja ohjelmien vieraista. Palkintoja Voimalakin on Kaken pesulan tavoin pokannut.

Mutta Voimala ei halunnut tapella. Keskustelun toiminnallisuus ohitti sellaisen väittelyperinteen, jossa joku osanottaja ohjataan kuin nurkkaan häpeämään.

Guggenheimia käsittelevä ohjelma tämän vuoden helmikuussa oli poikkeus, jossa taisteltiin lähes raivokkaasti.
”Otimme Guggenheim-keskusteluun selvästi hanketta puolustavia ja vastustavia osanottajia, mikä ei sinänsä meillä kuulunut normaaleihin keskustelukumppaneiden löytämisperusteisiin.”
Formaattiko? Ei, mutta totta kai tv-ohjelmalla pitää olla muoto ja rakenne. Se mikä ruudussa kestää vajaan tunnin, on vaatinut vuosien verkostojen luomisen ja tiedon esille kaivamisen.
”Vaikka ohjelma sinänsä eteni tietyllä lailla, jokainen osanottaja sai vapaasti osallistua keskusteluun, miellyttävässä ilmapiirissä.”

Mitä kymmeneltä Voimalan vuodelta on jäänyt reppuun? Millainen ilmapiiri nyt vallitsee? Reppuun on jäänyt se, kuinka televisiossa voi keskustella fiksusti, rauhallisesti yli sukupolvien. Mutta kysymys ajan hengestä saa Mattilan ja Rauhamaan mietteliäiksi.
”Journalismi on muuttunut virtaavaksi tilaksi, jossa lukija tai katsoja valikoi, selaa ja peukuttaa yhä nopeammin. Vaikka tietoa on yhä enemmän, niin paradoksaalisesti luettuja juttuja on yhä vähemmän. Pian luetaan viestinten nettisivuilta vain niiden itse saittiensa laitaan nostamat suosituimpien juttujen otsikot.”

(Tätä kirjoitettaessa erään iltapäivälehden suosituimmat ovat:  1) Ylikonstaapeli sai poliisikoiran irti sienestäjästä veitsen avulla 2) Häirikkömummo terrorisoi naapurustoa – luukutti räppiä ja piti puutarhaorgioita.)

Journalismi sen kuin kliseistyy, kierrätetään samoja aiheita poliitikoista viihdejulkkuihin, Voimalan naiset pohtivat. Todellisuudesta tulee kierrätettyä. Silloin kun Voimalaa käynnistettiin, tv-yleisöjen kohdalla puhuttiin hedonismista. Tänään slogan on vaihtunut lifestyleksi, mutta sekään ei kuulu Voimalan ominaislaatuun.

Mihin Marketta Mattila ja Raisa Rauhamaa suuntautuvat seuraavaksi? Heidän tuotantoyhtiönsä Ikoni & Indeksi on pyörinyt 15 vuotta, ja viimeiset vuodet ollaan tehty ainoastaan Voimalaa. Sitä ennen yritys tuotti TV1:lle ja Teemalle useita ohjelmia. Niitä olivat mm. Tuula-Liina Variksen juontama Kirja A & Ö -kirjallisuusohjelma ja kuvataiteisiin keskittynyt Taidetta koteihin, jota juonsivat mm. Anna Kortelainen ja Jan Kaila. Kirvesmiehet taas oli Jan Erolan ja Jaakko Lyytisen luotsaama ajankohtainen kesäsarja.
”Rohkeaa on ollutkin keskittyä ainoastaan Voimalaan, mutta sen huolellinen tekeminen myös vaati tämän. Toisaalta yhteen ohjelmaan keskittyminen on pitänyt skarppinakin, sillä usein uusista tuotantojaksoista joutui sopimaan kausi kerrallaan.”

Lopettamispäätös tuli yllätysiskuna selkään. Mattilalla ja Rauhamaalla on kuitenkin tulevan varalle jotain, mikä on harvinaista herkkua nykyisen ahneuden ajassa. Syvä ystävyys, itseisarvona. Tässä haastattelussakaan sitaatteja ei ole laitettu kummankaan suuhun erikseen, sillä niin yhtä suuta molemmat komppaavat toisiaan.

Sääntöön on aina poikkeus. Kysymykseen mitä Voimala on opettanut, Marketta Mattila vastaa, kuinka ”mikään ei pelota” ja Raisa Rauhamaa, kuinka ”on oppinut tarkkailemaan ihmisiä ja oppinut tiedollisesti ihan hirmuisesti”.

Kiitos. Sama täällä. Kun Voimala on haastanut jopa ajan, se on tuonut dialogiin juuri nämä piirteet, pelottomuuden ja toisen kuuntelemisen.

Mutta tällainen ei Yle-pomojen mukaan ole ajanmukaista.

Meillähän rukattiin euroviisukarsintojakin uuteen uskoon, kuulemma nuorten houkuttelemiseksi. Samaan aikaan Venäjä luottaa udmurtilaiseen mummokööriin ja Iso-Britannia 76-vuotiaaseen Engelbert Humperdinckiin.

Viimeisessä Voimalassa 24.4. pohdittiin ajan henkeä. Rauhoittukaamme sen äärelle.

Viimeinen Voimalan lähetys (nähtävissä toukokuun puoliväliin 2012)

Vetoomus Voimalan jatkumisen puolesta

Voimalan vuodet

Kommentoi