Albacete 1

Kokeile kesäreissulla rumaa

Kuvat: Eduardo Vencesla

”Albacete, käy kakalla ja jatka matkaa”, kuuluu vanha espanjalainen sanonta.

Sanonta syntyi, kun Alicanten uimarannoille köröttelevät madridilaiset pysähtyivät kaupungissa tarpeillaan ja jatkoivat äkkiä matkaa.

Espanjan Castilla-la-Manchassa, Don Quijoten kotiseudulla sijaitsevalla Albacetella on ruman kaupungin maine. Vuoden 1995 englanninkielisen Lonely Planetin mukaan ”tylsä provinsiaalinen kaupunki perustettiin 1800-luvulla eli ihan liian myöhään, jotta siellä olisi ehtinyt syntyä mitään kiinnostavaa. Myös kaupunkia ympäröivä maaseutu on Espanjan tylsintä. Parasta mitä kaupunkiin eksynyt turisti voi tehdä, on lähteä pois.”

Sittemmin oppaan tekstiä on päivitetty, mutta maine elää. Espanjalaiset tuttavat röhähtävät nauruun kun kerron, että aion matkustaa lomalle Albaceteen. Älytöntä, Espanjasta kun löytyisi vaikka mitä: Aurinkorannikkoa, Andalucían kuvankauniita kaupunkeja, pohjoisen vehreää vuoristoa…

Ei auta, kutsu albaceteläisen pariskunnan häihin kelpaa syyksi suunnata ”keskelle ei mitään”. Sitä paitsi sieluttomiin betonihelvetteihin tottuneelle suomalaiselle kaupunkien kauneuskriteerit ovat jo valmiiksi pohjamudissa.

Kuinka kävi, onko Albacete sitten niin kamala? No ei ole, itse asiassa se on aika nätti Turun kokoinen kaupunki. Albacetesta löytyy vehreitä puistoja palmuineen, aurinkoisia promenadeja, pikku kujia terasseineen sekä suomalaisen silmiin ihan tarpeeksi historiallisilta näyttäviä pittoreskeja rakennuksia.

Mikä parasta, turistittomassa kaupungissa olut maksaa euron ja sen seurana turistin eteen kannetaan reiluja lautasia täynnä ilmaisia tapaksia, vaikkapa hyvää italiansalaattia tai manchegojuustoa. Suurin osa Suomessakin myytävästä parhaasta manchegosta tulee Albacetesta. Samoin hienoimpien ravintoloiden veitset.

Paikalliset ihmiset ovat ystävällisiä, eivät yhtään ollakseen. Turistien ylistämien kaupunkien asukkailla kun on jo saattanut nousta pissaa päähän. Albacetessa harvinaista vierasta pidetään kuin kukkaa kämmenellä.

Onneksi myös maan virallisten tahojen on pakko alkaa tunnustaa, ettei Albacete ole ihan turha. Äsken kaupunki nousi kuudennelle sijalle Espanjan kuluttajaviraston tutkimuksessa, jossa selvitettiin elämänlaadultaan parhaita kaupunkeja.

On siis suuri vääryys, että mielikuvat ovat niin negatiivisia, mitä tulee Albaceteen ja moneen muuhun paikkaan. Huonoa mainetta on vaikea puhdistaa, vaikka kuinka hinkkaisi. Harva matkustaa paikan päälle tsekkaamaan, olisiko rumaksi ja tylsäksi haukuttu kaupunki sittenkin ihan mieletön mesta.

Ei ihme, että paikkakuntia brändätään niska limassa, konsulttien johdolla ja isolla rahalla. Koko matkailuteollisuus pohjaa paikkojen maineelle. Jos todellisuus ei vastaa positiivisia mielikuvia, turisti suuttuu eikä palaa.

Tietynlaisen imagon rakentaminenkaan ei kuitenkaan toimi, jos asukkaat itse kokevat kaupunkinsa toisin tai jos paikan maine on jo ehtinyt kehkeytyä tietynlaiseksi.

Albacete-parka. Jos vierailustani luoksesi jotain opin niin sen, että kannattaa antaa tilaisuus rumillekin. Joskus ne yllättävät.

Kommentoi