1275635

Valemorsian

(The Decoy Bride, Englanti 2011)
O: Sheree Folkson 
N: Kelly Macdonald, David Tennant, Alice Eve, Michael Urie, Sally Phillips
K7
Julkaisu: 6.6.2012

 ★★½☆☆ 

Lupaavaa alkua seuraa sekava loppu.

”Olen kuin selluliittiin kastettua kryptoniittia miehille”, toteaa surullishumoristisesti brittileffa Valemorsiamen sankaritar Katie (Boardwalk Empire -sarjan mainio Kelly Macdonald).

Jos juonta nokkelasti rytmittävä vuorosanailu olisi jatkunut tasavahvana elokuvan loppuminuuteille asti, kyseessä olisi melkeinpä lajityyppinsä klassikko. Hersyvän lupaavasti alkava romanttinen komedia sortuu kuitenkin viimeistään puolivälissä niihin tavanomaisiin synteihin: hätäisiin ja ilmiselviin juoniratkaisuihin sekä katsojan aliarviointiin.

Sheree Folksonin ohjaama Valemorsian on silti dialoginsa ja muutamien näyttelijäsuoritustensa ansiosta parempi kuin suurin osa Hollywoodin viime vuosina tuottamista romkom-genren irvikuvista. Tästä lienee kiittäminen sivuosassa vilahtavaa ja elokuvan toisena käsikirjoittajana toiminutta Sally Phillipsiä (Ponille kyytiä, Bridget Jonesin päiväkirja).

Juoni on yksinkertaisuudessaan tehokas. Maailmankuulu leffatähti Lara (mitäänsanomaton Alice Eve) haluaa mennä rauhassa naimisiin kirjailijasulhasensa Jamesin (Doctor Whon David Tennant) kanssa, mutta intiimiä rakkausjuhlaa häiritsevät sinnikkäät paparazzit. Niinpä pariskunta lakeijoineen päätyy skotlantilaiselle Heggin saarelle, josta he pestaavat miehiin pettyneen Katien valemorsiameksi. Melkoinen saaristolaissoppahan siitä syntyy.

Muutamia oivaltavia saariyhteisövitsejä ja nokkelaa mediakritiikkiä lukuun ottamatta Valemorsian on varsin sekavaa häröilyä ilman johdonmukaista kiinnepistettä. Macdonaldin ja Tennantin kemiat eivät myöskään sytytä valkokangasta tuleen, joten elokuvan keskeisin romanssi jää lattanaksi. Macdonaldin monivivahteisia kasvoja ja herkkää tulkintaa katsoisi kuitenkin mielellään laadukkaammissakin elokuvissa.

Tässä tulee kyllä ikävä edesmennyttä käsikirjoittajavelhoa Nora Ephronia ja 1980- ja 1990-lukujen kulta-aikaa, jolloin katsojia hemmoteltiin klassikoilla tyyliin Kun Harry tapasi Sallyn, Uneton Seattlessa, Notting Hill ja Neljät häät, yhdet hautajaiset. Kuka pelastaisi romanttisen komedian?

Kommentoi