Abraham Lincoln:
Vampire Hunter

"Vampire Hunter on tervetullut lisä loppukesän viihde-elokuvien sumaan. Se on viehättävällä tavalla omalaatuinen ja aiheensa vuoksi marginaalinen kokonaisuus, jonka täysi ymmärtäminen vaatii pikkuisen vaivannäköä tai ainakin yleissivistystä"

(USA 2012)
O: Timur Bekmambetov
N: Benjamin Walker, Rufus Sewell, Dominic Cooper, Mary Elizabeth Winstead, Anthony Mackie
K16
Ensi-ilta 3.8.2012

 ★★★½☆ 

3D-toimintaelokuva, jossa tekniikan käytössä on järkeä. Ja vampyyreitä!

Tovi sitten tuli katseltua uudelleen Neil Jordanin Interview with the Vampire (1994). Kuva oli juuri niin epäselvä kuin muistelinkin ja Tom Cruise sopi edelleen huonosti siksi Lestatiksi, minkälaiseksi Anne Rice hänet romaaneissaan kirjoitti. Röyhkeä Cruisen Lestat kyllä oli, mutta ei karismaattisen viehättävällä, vaan ainoastaan ärsyttävällä tavalla.

Abraham Lincoln: Vampire Hunter esittelee myös röyhkeän ja elostelevan vampyyrin, Henry Sturgersin. Mutta tämä alkoholista ainakin näennäisesti humaltuva torahammas on oikeasti lopulta aika rehti tyyppi ja seksistisellä kielellä muotoiltuna kuuma pakkaus. Mikä voi johtua myös siitä, että Sturgesia näyttelee Dominic Cooper (Herttuatar, My Week with Marilyn, The Devil’s Double).

Mutta kuten elokuvan nimikin sanoo, sen päähenkilö ei ole vampyyri, vaan niiden metsästäjä, Yhdysvaltojen historiallisestikin todellinen ex-presidentti Abraham Lincoln. Vähän tuntemattomampi näyttelijänimi Benjamin Walker näyttääkin ruumiinrakennettaan myöten ihan Abelta – kunhan katsomon puolella pääsee eroon jatkuvasta Liam Neeson -déjà-vusta.

Elokuva perustuu Seth Grahame-Smithin samannimiseen (ja hyvin kirjoitettuun!) päiväkirjaromaaniin, jonka pohjalta kirjailija on itse muokannut käsikirjoituksen. Ohjaaja-arvonta on osunut venäläisohjaaja Timur Bekmambetoviin (Night Watch, Wanted), jonka tyyli sopii hienosti historiallisen-fantastiseen 3D-toimintaelokuvaan.

Juonen runkona ovat Lincolnin elämän ja  Pohjois-Amerikan historian todelliset tapahtumat, mutta taustalla kuljetetaan tarinaa Lincolnin väsymättömästä taistelusta uudessa maailmassa kasvavaa pahuutta kohtaan. Vampyyrien sikiäminen ja selviäminen kuolleiden elävien kirjoissa on yhdistetty nokkelasti Lincolnin väsymättömään taisteluun orjuuden lakkauttamiseksi koko mantereella.

Parasta Bekhambetovin ja Grahame-Smithin yhteistyössä on silti action-genreen perehtymätöntä silmää miellyttävät 3D-toimintakohtaukset. Yliluonnolliset olennot mahdollistavat vähän älyttömätkin lähtökohdat, kuten villiintyneen hevoslauman päällä, selässä ja jaloissa toteutetun kissa ja hiiri -leikin. Nopeat, ihmissilmälle näkymättömät liikkeet on osattu ohjata syvyysteknologiaa hyödyntäen niin, ettei katsomossakaan katoa tilanhahmotus kokonaan – mikä on usein nopeissa toimintakohtauksissa se kaikkein turhauttavin piirre. 3D-liike on saatu toimimaan  vähäisessäkin valaistuksessa, mikä oli esimerkiksi Night Watchissa vielä melko lailla hakusessa.

Vampire Hunter on tervetullut lisä loppukesän viihde-elokuvien sumaan. Se on viehättävällä tavalla omalaatuinen ja aiheensa vuoksi marginaalinen kokonaisuus, jonka täysi ymmärtäminen vaatii pikkuisen vaivannäköä tai ainakin yleissivistystä. Se on myös yksi niitä harvoja elokuvia, joita voi vilpittömästi suositella katsottavaksi elokuvateatterissa. Komean jylhiä sotamaisemia tai yksityiskohdissaan tarkkoja interiöörikuvia ei juuri tee mieli kotiruuduilta tihrustaa.

LUE LISÄÄ

, , , , , ,

Kommentoi