Katmandu – Taivaan peili

"Sekä Echegui että Gurung loistavat kyllä mielikuvitusta kiihottavaa valkokangaskarismaa, mutta kummallekaan ei ole oikein kirjoitettu kiinnostavia ominaisuuksia."

(Katmandú, un espejo en el cielo, Espanja 2011)
O: Iciair Bollain
N: Veronica Echegui, Sumyata Battarai, Norbu Tsering Gurung, Kalsang Tamang, Bikram Pariyar.
Ensi-ilta 10.8.2012

 ★★½☆☆ 

 Hyväsydäminen katalaanielokuva jää pliisuksi ja itsestäänselväksi.

Laia (Veronica Echegui) on katalaaniopettaja, mutta hänen kotinsa ei ole Barcelonassa. Hän tuntee kuuluvansa Nepalin Katmanduun, opettamaan ja valistamaan lapsia, jotka opetusta tässä maailmassa todella tarvitsevat. Joille tieto paremmasta saattaisi avata elämään aivan toisen tason.

Himalajan vuoristomaisemat hohtavat taustalla, mutta Laian missio on kaukana postikorttien idyllistä. Suosikkioppilas katoaa ihmiskaupalle haiskahtavissa olosuhteissa, yhteisymmärrystä saati kontaktia paikallisten perheiden kanssa ei tahdo aina löytyä. Pysyvän oleskeluluvan saamiseksi on alistuttava naimisiin satunnaisen paikallisen miehen, Tseringin (Norbu Tsering Gurung) kanssa.Laian onneksi rakkaus on kuitenkin luonteeltaan arvaamaton…

Tositapahtumiin perustuva, 90-luvulle sijoittuva Iciair Bollainin (Sade kuuluu meille) ohjaus kertoo muutoksen, kehityksen ja valistuksen mahdollisuudesta. Se kertoo siitä kehitysmaassa, ulkopuolisen, valkoihoisen hyväntekijän kautta. Asetelmassa on tunnetusti hankaluutensa, eikä Katmandu – Taivaan peili niitä täysin onnistu ratkaisemaan.

Hyväntahtois-kolonialistista lähtökohtaa pehmentämään rakennettu romanssi on ensinnäkin sekä epäuskottava että epäkiinnostava. Sekä Echegui että Gurung loistavat kyllä mielikuvitusta kiihottavaa valkokangaskarismaa, mutta kummallekaan ei ole oikein kirjoitettu kiinnostavia ominaisuuksia. Laia on yksinomaan hyvä ja kärsivällinen, Tsering taas, noh, mystinen ja erilainen. Romanssin tarkoitus on selvästi avata vuorostaan Laian elämään aivan uusi taso, mutta katsojalle se taso jää vieraaksi.

Laia joutuu opettajantyössään taistelemaan sekä Barcelonan byrokraatteja että Katmandun paikalliskulttuurin vanhanaikaisuuksia ja alistavia luutumia vastaan. Vaikka tarina on ladattu täyteen merkitystä ja tärkeyttä, on se koko ajan vaarassa kääntyä Laian pyhimysmuotokuvaksi – ja kääntyykin.

Jos tarinaa olisi kerrottu enemmän myös paikallisten vuoristolaisten näkökulmasta, näin ei todennäköisesti kävisi. Nyt lopputulos on pikkaisen pliisu ja tosipohjastaan huolimatta oudon epäuskottava kertomus vaikeat olosuhteet voittavasta Hyvyydestä.

LUE LISÄÄ

, ,

Kommentoi