Sylvi kaduilla:
Kallio, maanantai 30.7.

"Kalliossa bändipaidat kuuluvat olennaisena osana arkivaatetukseen – ainakin miehillä."

Kuvat: Eva-Liisa Orupold

Bändipaitojen perusteella Kallion musiikillinen maisema on melko synkkä ja raskas. Toisin kuin paitoja kantavat miehet.

Päivää Kuudes aisti –festivaalin jälkeen Hämeentiellä ei enää näe tarkoin harkittujen bändipaitojen kavalkadia. Nyt ollaan taas arkivaatteissa. Kalliossa tosin bändipaidat kuuluvat olennaisena osana arkivaatetukseen – ainakin miehillä.

Katupartiomme törmäsi pari tuntia Hakaniemen ja Vaasankadun välistä aluetta kierrellessään vain yhteen bändipaitaa kantavaan naiseen, eikä hänkään halunnut kuvaan. Niinpä jäi kymmenen vastaan tulleen miehen tehtäväksi vastata kysymyksiin bändipaidoista.

Mr. Graveyard, Graveyard

Mr. Graveyardiksi itsensä esittelevä mies kantaa samannimisen göteborgilaisbändin paitaa, joka on hommattu kokoonpanon Tavastian-keikalta. Paita on herran mukaan yksi hänen omistamastaan paristasadasta bändipaidasta. Suosikkia niiden joukosta ei löydy, mutta Mr. Graveyardilla on selvä käsitys siitä, millainen on hieno bändipaita – tai millainen se ei ainakaan ole.

” Jotain originellia siinä pitää olla… Ja ei neonvärejä. Se on oikeastaan kaikki mitä mulla on sanottavaa: ei neonvärejä.”

http://www.youtube.com/watch?v=OnGBa8dVm6k

Janne, Jello Biafra and the Guantamo School of Medicine

Fleminginkadulla juoksemme Jannen perään. Hänella on Dead Kennedysin vokalistina tunnetun punklegendan Jello Biafran paita, tai tarkemmin hänen huomattavasti uudemman kokoonpanonsa Jello Biafra and the Guantamo School of Medicinen paita.

Bändi kävi 2011 kesällä keikalla Nosturissa, josta Janne myös paitansa osti.

”Omistan aika vähän bändipaitoja, ehkä viisi. Suosikkini on varmaan Madballin paita, jossa on Kristus orjantappurakruunun kanssa ja bändin logo. Selässä on englanniksi teksti ’pian tulee päivä, jolloin Jumala tuomitsee sinut, kuten hän eräänä päivänä tulee tuomitsemaan minutkin’. Mun mielestä se kuvaa kärsimystä ja liittyy varmaan siihen, että tää kaveri, joka tekee sanoitukset ja osan biiseistä, on istunut aika pitkään vankilassa.”

Kun Janne jatkaa jonkun aikaa selitystä Madballista, on jo miltei selvää, mikä hänen mielestään tekee bändipaidasta erityisen.

”No, sillä pitää olla jotain henkilökohtaista merkitystä.”

http://www.youtube.com/watch?v=M0TUaJOTk1k&feature=related

Hannu, Stone

Bongaamme Hannun suomalaisen trash metal –kokoonpanon Stonen paidassa, jonka hän kertoo ostaneensa bändin keikalta. Bändipaitojen määrään hän ei sen sijaan osaa heti vastata.

”Huh huh… varmaan viitisenkymmentä.”

Hannulla ei ole kymmenistä bändipaidoistaan erityisiä suosikkeja, mutta hänellä on selvä mielipide siihen, mikä tekee paidasta hienon:

”Bändi itse.”

http://www.youtube.com/watch?v=TDpI2l6_P8U&feature=related

Kari, Deicide ja Madball

Helsinginkadulla tapaamme Karin, jolta pitää erikseen kysyä, onko hänen paitansa rinnuksissa lukeva Deicide ehkä bändi. Käy ilmi, että kyseessä on tosiaan orkesteri, amerikkalainen death metal –poppoo.

Deicide käväisi Suomessa ensimmäisen kerran viime kesänä peruttuaan vuosien saatossa useammankin täkäläisen keikan. Kari pääsi kuitenkin bändin Helsingin-keikalle, ja sieltä on peräisin paitakin. Se on yksi miehen suosikeista tämän kymmenien bändipaitojen joukosta.

Se tarkoittaa, että keikka on varmaan ollut hyvä.

”Hienon bändipaidan tekee kyllä se keikka. Keikka ratkaisee, pitääkö paita ostaa.”

Kiitämme Karia haastattelusta, mutta ennen kuin ehdimme tiirailla Lepakkomiehen terassia bändipaitojen toivossa, hän nostaa huppariaan. Sen alta paljastuu Madball-t-paita!

http://www.youtube.com/watch?v=D5vm4GOZ-Jg

Janne, Sonic Youth

Heti Karin perään vastaamme kävelee Janne valkoisessa, lähes kesäisessä Sonic Youth –paidassa. Dublinista ostetulla paidalla on ikää kolme vuotta.

Bändipaitoja Janne kertoo omistavansa liikaa, ”noin kolmisenkymmentä”. Ja niiden joukossa on myös lemppari:

”Suosikki on Manic Street Preachersin paita, jossa lukee edessä Braindead Motherfuckers. Se selittyy jo sillä.”

Jannella on myös mielipide siihen, mikä tekee bändipaidasta hienon.

”Yksinkertainen on kaunista.”

http://www.youtube.com/watch?v=N3gN9Up6hmc

Tapsa, Lapinlahden linnut

Lapinlahden linnut –paidassa terassilla istuva Tapsakin on saanut paitansa suoraan artisteilta, mutta ei keikalta.

”Ostin tämän pari vuotta sitten yhdeltä Lapinlahden Linnun artistilta, jonka näin ohimennen kadulla. Tuli vaan puheeksi, että ’perhana, kun mulla ei ole teidän t-paitaa’. No, hän vastasi, että ’sattuupa tässä laukussa olemaan’. ”

Tapsa kertoo vuosien varrella omistaneensa joitain bändipaitoja, mutta sittemmin luopuneensa niistä kaikista – tätä yhtä lukuun ottamatta. Syyksi Lapinlahden linnut –paidan säilyttämiselle hän sanoo naureskellen keski-iän.

Hienoon bändipaitaan tarvitaan Tapsan mukaan ainakin asennetta.

”Ja jotain, mikä osuu ja uppoaa.”

http://www.youtube.com/watch?v=zQUTuHD_oDU&feature=related

Ville, Ramones

Ville kulkee Ramones-paita nahkatakin alla ja Mike Monroe –kassi kädessä. Mukana kulkevan nuoren naisen mukaan Villellä on omakin bändi, mutta sen nimeä mies ei suostu paljastamaan. Sen sijaan hän kehuu mielellään Ramonesia.

”Se on semmoinen hyväntuulinen bändi, klassikko, legenda oikeastaan. Nopeatempoista meininkiä. Tykkään.”

Paidan hän on saanut pari kuukautta aiemmin kaveriltaan, jolla ei ollut sille enää käyttöä. Se on nyt yksi Villen neljästä bändipaidasta. Hänelle tärkeintä bändipaidassa on itse bändi.

”Jos tykkää jostain bändistä, niin kyllä sen paitaa tykkää kantaa. Se on vähän niin kuin kunnianosoitus.”

http://www.youtube.com/watch?v=TYh1lRR1m6Y

Vasi, Guns n’ Roses

Vasin Guns n’ Roses -liivi on käsityötä ja vaihtokaupan tulos.

”Mun ystävä on aikoinaan tehnyt Amorphikselle taustalakanoita. Tää ystävä on myös sarjakuvantekijä. Koska mä olin kirjanpainaja, tein hänen sarjakuvansa kirjoiksi, kun taas hän lupasi tehdä mulle puolestaan nää liivit.”

Vasi kertoo joutuneensa seurustelun myötä luopumaan bändipaidoistaan.

”80-luvulla omistin niitä paljonkin, mutta enhän mä niihin enää mahtuiskaan”, hän naureskelee. Guns n’ Roses -liivistään hän ei kuitenkaan ole luopunut, eikä ole luopumassakaan.

”Tämä on ollut mun lempparibändi siitä asti, kun se aikoinaan vuonna 1986 kuului mun nuoruuteen. Se oli kova juttu silloin, ja mä diggailen siitä vieläkin.”

Liivi on hänen suosikkinsä myös käytännöllisyyden takia.

”Tämä on vähän niin kuin mun käsilaukku. Silleen helppo.”

http://www.youtube.com/watch?v=o1tj2zJ2Wvg

Menza, Generation Seven

Menzan paita on niitä, jotka tunnistimme bändipaidaksi vasta Generation Seven -nimen alla olevasta On tour -tekstistä. Myöskään internetistä ei löydy bändistä enempää infoa, mutta Menza kertoo sen olevan New Yorkista. Siellä hän myös näki kokoonpanon livenä viisi vuotta sitten. Samalta keikalta on paitakin.

Bändipaitoja Menza omistaa neljä kappaletta.

”Sekä suomalais- että amerikkalaisbändien paitoja.”

Omaa paitasuosikkiaan Menza ei tahdo sanoa, mutta hän kertoo pitävänsä muun muassa Tehosekoittimesta, jonka paidan hän myös omistaa.

Ja koska Generation Sevenistä ei tiennyt YouTubekaan mitään, tässä Tehosekoitinta:

http://www.youtube.com/watch?v=iBLaECCEn4U

Jussi, Mr. Bungle

Viimeinen bändibongauksemme on Mr. Bungle, tyylilajien sekamelskassa tarpova kokoonpano, jonka tunnetuin jäsen on musiikillinen ikiliikkuja Mike Patton. Mr. Bungle -paitaa kantaa Jussi, joka on nähnyt bändin kolme kertaa. Kyseinen paita on Zurichin keikalta vuosituhannen vaihteesta.

Jussi kertoo keräilevänsä bändipaitoja ’valikoiden’. Niitä onkin kertynyt parisenkymmentä. Joukosta löytyy myös suosikkeja.

”Ihan tuoreimpana varmaan viime kesältä Berliinistä System of a Down. Keikka jäi mieleen. Se paita on varmaan tällä hetkellä sillä lailla ykkönen, että sitä pidetään hyvässä kunnossa.”

Jussin linja on selvä, mitä tulee bändipaitojen hienouteen.

”Sen täytyy ehdottomasti olla keikalta. Mistään kaupasta niitä ei ostella.”

http://www.youtube.com/watch?v=lVptUewHi24

LUE LISÄÄ

, , , , , , , , , , , , ,

Kommentoi