Älä koskaan ikinä vanhene

"Vanhukset ovat keskenään erilaisempia kuin ihmiset missään muussa ikävaiheessa. Julkisessa kuvassa kaikki nähdään kuitenkin samanlaisina. Miljoona ihmistä ei ole mikään erityisryhmä tai kloonattu massa." Kahdeksan suurta vanhusalan järjestöä on pistänyt pystyyn Valtaa vanhuus -kampanjan.

Suomessa vanha on yhtä kuin sairas ja vanhustenhoito virtsatieongelmien hajuinen helvetti, jonne kukaan ei toivo joutuvansa. On aika muuttaa asenteita ja tehdä vanhuudesta hyvä.

”Sitten sulla on aikaa levätä ja rauhoittua”, nuoremmat kannustavat eläkkeelle jäävää. Ihmisestä tulee yhdessä yössä hajuton, väritön ja mauton. Yhteiskunnan taakka, kestävyysvaje, ongelma… vanhalla on monta nimeä.

Vanhuksia ei kuitenkaan kannattaisi vähätellä, sillä ikääntyminen jos mikä on megatrendi. Suomessa asuu jo yli miljoona yli 65-vuotiasta.

Kahdeksan suurta vanhusalan järjestöä on pistänyt pystyyn Valtaa vanhuus -kampanjan, jossa vanhuutta otetaan haltuun Occupy-liikkeen jalanjäljissä. Kampanjoitsijat ovat julkaisseet viisi teesiä tuleville kuntapäättäjille. Pitkälti heistä riippuu, kykeneekö ja haluaako Suomi rakentaa hyvää vanhuutta yli miljoonalle ihmiselle.

”Arvostus ei sada päälle, meidän täytyy ottaa se ja uskoa arvoomme”, toteaa sosiaalineuvos Aulikki Kananoja, yksi kampanjan aktiiveista.

***

Kampanjan idea on simppeli: muuttaa kuva vanhuudesta myönteiseksi. Vääristynyt nykykuva paljastuu välittömästi, kun seuraa julkista keskustelua ja vanhusten käsittelyä mediassa.

”Ikärasismi on kavalaa, ja sitä kuulee ihmisiltä joilta vähiten odottaisi”, kertoo kampanjan aktiivi Vappu Taipale. Entinen lastenpsykiatri toimii Vanhus- ja läheispalveluiden puheenjohtajana ja on pitkän uransa aikana perehtynyt ikääntymiskysymyksiin kansainvälisesti. Kova feministi vainuaa ikärasismin hetkessä.

”Kun mediassa puhutaan stereotyyppisesti, olen ottanut tavakseni kirjoittaa vastineita”, Taipale kertoo. Esimerkiksi Talouselämän ’Vähemmän lunta ja mummoja’ otsikoituun juttuun.

”Monen suusta pääsee sammakoita, kuten ’Suomen ongelma on pitkäikäisyys’. Sellaista ei pidä hyväksyä.”

Media ei ole ainoa pahis.

”Kuvat vanhuksista ovat järjestään stereotyyppisiä. Vanhoista naisista tulee sukupuolettomia ja nuoremmat dominoivat meitä sanomalla, että joku ei sovi sun ikäiselle. Näyttelijät ovat vanhoja 40-vuotiaina”, Taipale luettelee.

Kun koko esteettinen maailma on nuorten, vanhan on vaikea löytää muodikkaita vaatteita. Ryhmä vanhuksia onkin perustanut Freesia-projektin, jossa vaatteita tuunataan yhdessä.

***

Kampanjan kuntapäättäjille suunnatut teesit tuntuvat itsestään selviltä oikeuksilta. Kuten vaatimus, että jokaisen pitää saada vanheta omalla tavallaan.

”Vanhukset ovat keskenään erilaisempia kuin ihmiset missään muussa ikävaiheessa. Julkisessa kuvassa kaikki nähdään kuitenkin samanlaisina. Miljoona ihmistä ei ole mikään erityisryhmä tai kloonattu massa”, Kananoja muistuttaa.

Valtavaa joukkoa ihmisiä ei saisi tuupata pois silmistä, omiin ”seniori-ryhmiin”.

”Ei ihmistä saa katsoa iän vaan kiinnostuksen kohteiden kautta. Eivät kaikki 65-vuotiaat ole kivoja, kuten eivät olleet ennen eläkkeelle jäämistäkään”, Kananoja näpäyttää. Eläkeläisten puolue olisikin mahdottomuus.

Kysy vanhalta, älä oleta, yksi teeseistä kehottaa. Hirveän moni kun tuntuu tietävän, mitä vanhus tarvitsee.

Resursseista jaksetaan vääntää kättä, muttei kaikki riipu rahasta – vaan asenteista. Kuulemisen kulttuuri ja empatia eivät maksa mitään.

”Nykyresursseilla pystytään tekemään paljon, jos työkulttuuri muuttuu arvostavaksi. Vanha ihminen ei ole kohde vaan työnantaja”, Kananoja kertaa.

Kuntavaalit ei siis ole pelkkä laitoshoidon kysymys eivätkä vanhukset elä sosiaali- ja terveyspalveluissa vaan koko yhteiskunnassa.

”Vanhuus ei ole vain virtsatieongelmia”, Taipale muistuttaa. Hän kertoo silti olevansa tyytyväinen, että vanhustenhoidon henkilöstökysymyksessä saatiin hallituksessa laiha sopu.

”Tosin 90 prosenttia vanhuksista seisoo omilla jaloillaan eikä makaa sairaalassa. Tapasin juuri 94-vuotias tätini, joka osti rollaattorin muttei suostunut käyttämään sitä ennen kuin nimesi välineen Pegasokseksi”, Taipale nauraa.

Vanhukset myös kuluttavat. Vaikka eläkeläisiä on eniten pienituloisten joukossa, myös varakkaita löytyy melko lailla. Kuka muuten ylläpitäisi teatterilaitosta ja työväenopistoja?

Kauniit toiveet eivät toteudu ilman sukupolvien välistä solidaarisuutta – elämänkokemuksen ja nuoren innon yhdistelmää. Solidaarisuus syntyy ihmisten kohtaamisissa, joita on ihan liian vähän.

”Vaatii ponnisteluja kohdata eri-ikäisiä ihmisiä. Työpaikoilla tai harrastuksissa sitä tapahtuu, muttei aerobic-ryhmässä juuri mielipiteitä vaihdeta”, Taipale pohtii.

Alle kaksi prosenttia lapsista asuu samassa talossa isovanhempien kanssa, joten myös haaveet sukupolvien yhteiselosta ovat kaukaisia.

Asenteita ei muuteta napin painalluksella, sen kampanjan edustajat tietävät, mutta luulisi että taistelu hyvän vanhuuden puolesta kiinnostaa. Kaikista meistä kun tulee vanhoja – jos on tuuria.

Pääkuva: Teemu Granström / Valtaa vanhuus -kampanja

valtaavanhuus.fi

LUE LISÄÄ

, , , ,

Kommentoi