Graniittirakennukset Suomea kertomassa

Sisustussuunnittelija Cody Douglas Oreck ja romanialainen valokuvaaja Octavian Bâlea päättivät yhdessä koota kirjan Suomessa kokemastaan kansallisromantiikasta.

Nyt kerrotaan Suomi toisin. Ei oteta esiin talvisotaa, Paavo Nurmea, vuoden 1952 olympialaisia, Alvar Aaltoa, Nokiaa tai Linuxia…

Pääkuva: Alejandro Lorenzo

Niin kuin suurten kertomusten sanotaan jo aikoja sitten kuolleen, niin suomalaisessa arkkitehtuurissakin kiinnitetään tässä jutussa huomiota pieniin tarinoihin. Kiveen iskostettu kansallisromantiikkamme haluaa nyt tuoda esiin arkisemman estetiikan. Vaikkapa luonnosta ammennetut kaikkien tuntemat asiat, voikukat, mehiläiset, oravat…

Oikeastaan kansallisromantiikka, jonka henkiset sisarukset ulkomailla ovat jugend ja art nouveau, on jo pitkään halunnut tulla kuulluksi, mutta tarvittiin taas muualta Suomeen saapuneita levittämään kivirakennustemme sanomaa. Yhdysvaltain Suomen suurlähettilään puoliso, sisustussuunnittelija Cody Douglas Oreck ja romanialainen valokuvaaja Octavian Bâlea päättivät yhdessä koota kirjan Storybook Helsinki and Beyond Suomessa kokemastaan kansallisromantiikasta. Kirja on julkaistu sekä suomeksi että englanniksi.

Arkkitehtuurimme massiivisten kultakausien sijaan pieni onkin kaunista. Tuon tuosta kirjan tekijäkaksikon puheissa viitataan huomaamattomiin yksityiskohtiin kansallisromanttisissa rakennuksissa. Aleksilla Helsingissä sijaitsevan Pohjolan toimitalon pirulliset hahmot, oravat, männynneulaset ja kävyt Kansallismuseon julkisivussa, saniaiset ja hämähäkinseitit Mikaelinkirkossa Turussa, ja kaikki ne omasta luonnosta löydetyt pikkueläimet ja kasvit.

Luitte tuossa aivan oikein, sieniä ja hämähäkinseittejä kirkon julkisivussa, Oreckin ja Bâlean yhdeksi kauneimmaksi nostamassa kansallisromanttisessa rakennuksessa Mikaelinkirkossa. Kirkon suunnitteli arkkitehti Lars Sonck ja se valmistui 1905. Jos kirkko tänä päivänä rakennettaisiin, tuskin sitä koristaisivat sienet ja vastaavat. Päinvastoin, ne torjuttaisiin pelottavina ja johonkin epämääräiseen viittaavana.

1900-luvun vaihteen molemmin puolin kansallisromantiikka ammensi paljon Kalevalasta ja luonnosta. Se on puhtaampaa ja raikkaampaa kuin vastaavat ulkomaiset suuntaukset, Näin Cody Oreck vakuuttelee.

”Ranskalainen art nouveau suorastaan pyörryttää rönsyilyllään. Jos Ranskassa kuvataan esimerkiksi köynnöstä, niin se on todella massiivinen. Ikään kuin yltiökoristellaan.”

Vilahtaako tuossa kuitenkin eräs myytti, myytti puhtaasta ja jotenkin viattomasta Suomesta?

Ehkä ajankohta antaa vastauksen. Kansallisromanttiset rakennukset ovat 1900-luvun vaihteen molemmilta puolin, jopa ennen aikaa, jolloin Hannes Kolehmainen juoksi maailman Suomeen. Suomesta vasta tehtiin Suomea. Kuvastoa ammennettiin paljon juuri Kalevalasta, teoksesta jolla ajatusta suomalaisuudesta paalutettiin. Ennen kansallisromantiikkaa julkista arkkitehtuuria hallitsivat empire ja klassismi, joilla tyylisuunnilla Suomi ikään kuin pyrki osaksi läntisen Euroopan kertomusta. Kun taas kansallisromantiikan taru oli kerrottu, oli funktionalismin vuoro.

Mutta ei suomalainen kansallisromantiikka arkkitehtuurissa ole pelkästään Kalevalaa tai luontoa, vaan Cody Oreck korostaa ihastuneensa siihen huumoriin ja iloon, joita rakennusten yksityiskohdat pursuavat. Sylvi tapaa ulkomaisin silmin rakennuksiamme katsovan kirjan tekijäkaksikon Kansallismuseossa, Mannerheimintien varressa Helsingissä. Se on kauneimpia kansallisromanttisia rakennuksiamme ja sinne pääsee jokainen.

1916 valmistunut Kansallismuseo on oikea kansallisromantiikan aarreaitta. Rakennus kertoo ulkoisesti sen, kuinka Suomi vapautui auktoriteeteista. Se kertoo tarinaa kansakunnasta, maanviljelijöistä, kalastajista, metsämieheistä, merimiehistä… Kansakunta oli me, eikä auktoriteettien sanelema.

Miten tänään, kolmannella vuosituhannella, millaisen paikan kansallisromantiikka silloin saa? Voisiko joku tempaista ja suunnitella kansallisenromanttisen rakennuksen tänne Suomeen? Cody Oreck toppuuttelee, että tyylisuuntaan kuului ajan henki, ja se kuului juuri Suomen itsenäistymisen vaiheeseen.

”Kiitos näille rakennuksille, jotka ovat kertoneet ja yhä kertovat siitä, mitä on olla suomalainen. Myös Suomessa vieraileva turisti saa rakennuksista käsityksen suomalaisesta rohkeudesta, huumorista sekä intiimistä ja luottavaisesta luontosuhteesta. Tämä on upea lahja maailmalle.”

Näin todetessaan Cody Oreck ei halua kuulla vastaväitteitä vaatimattomilta suomalaisilta. Nyt puhuvat ne jugend-kiviin rakennetut talot.

Kirjan Storybook Helsinki and Beyond tekijäkaksikon kauneimpien kansallisromanttisten rakennuksen lista:

Helsinki

1) Villa Johanna, Laivurinkadulla sijaitseva Selim A. Lindqvistin suunnittelema 1906 valmistunut rakennus;

2) Pohjolan toimitalo, Aleksanterinkadulla sijaitseva,  arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarinen suunnittelema 1906 valmistunut rakennus;

3) Suomen kansallismuseo, Mannerheimintiellä sijaitseva, arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarinen suunnittelema 1916 valmistunut rakennus;

4) Jugendsali (nykyään tiloissa toimii Café Jugend) Pohjoisesplanadilla sijaitseva, Lars Sonckin suunnitelmien mukaan saneerattu rakennus 1904 (alkuperäinen rakennus on 1800-luvun alkupuolelta).

Muu Suomi

1) Mikaelinkirkko, Turussa, VIII kaupunginosassa (ns. Port Arthur) sijaitseva Lars Sonckin suunnittelema 1905 valmistunut rakennus;

2) Tampereen tuomiokirkko, Tampereen Juhannuskylässä Lars Sonckin suunnittelema 1907 valmistunut rakennus;

3) Visavuori, Valkeakosken Sääksmäellä sijaitseva,  kuvanveistäjä Emil Wikströmin suunnittelema 1912 valmistunut rakennus

4) Pölkkylä, Pispalan rannasta Länsi-Teiskoon 1976 siirretty Birger Federleyn (myös Lars Sonck) suunnittelema 1900 valmistunut rakennus.

http://www.wsoy.fi/kirjat/-/product/no/9789510397398
http://www.visithelsinki.fi/sites/visithelsinki.fi/files/files/Esitteet/FI/kavellen_helsingissa.pdf
https://www.turunseurakunnat.fi/files/attachments/kirkot/kirkkoesitteet_2012/mikael_low.pdf
http://www.visavuori.com/

LUE LISÄÄ

, , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Kommentoi