Love Is All You Need

"Elokuvan tavoite on kunnianhimoinen: se pyrkii sekoittamaan realismin sottaa romanttiseen siloon."

(Den skaldede frisør, Tanska – Ruotsi  – Italia 2012)
O: Susanne Bier
N: Trine Dyrholm, Pierce Brosnan, Paprika Steen, Molly Blixt Egelind, Sebastien Jessen
K7
Ensi-ilta 7.12.

 ★★★☆☆ 

Rakkaus on sottaista, vaikka tapahtumapaikka olisikin romanttinen idylli.

Tanskalainen Susanne Bier on tällä vuosituhannella kunnostautunut erityisesti säälimättömissä draamoissa, joiden hahmot pistetään mahdottomiin tilanteisiin. Käsi sydämellä, Veljekset, Häiden jälkeen ja Kosto ovat kaikki onnistuneet tällä saralla.

Bierin uusin on kuitenkin komedia, ja se sijoittuu suurimmaksi osaksi Italian maaperälle. Astrid (Molly Blixt Egelind) ja Patrick (Sebastien Jessen) ovat menossa naimisiin Patrickin isän Philipin (Pierce Brosnan) huvilalla sitruunapuiden katveessa, meren läheisyydessä. Rakkauden juhlaa ja maisemien ihailua sotkevat kuitenkin muun muassa syöpä, aviorikos ja väärien ihmisten vonkaaminen.

Juuri siinä Love is All You Need muistuttaa Bierin ja hänen luottokäsikirjoittajansa Anders Thomas Jensenin aiempia teoksia: elämä ei koskaan seuraa suunnitelmia vaan lykkää niiden eteen esteitä. Eivätkä Bierin laatimat esteet ole koskaan kovin pieniä tai hauskoja.

Sen saa kokea etenkin elokuvan päähahmo, Astridin äiti Ida (Trine Dyrholm). Ida on kamppaillut syöpää vastaan ja kaljuuntunut prosessissa. Ja niin kuin siinä ei olisi tarpeeksi, (elokuvan parhaassa kohtauksessa) hänelle selviää, että aviomies (Kim Bodnia) on hakenut lohtua muualta.

Näistä lähtökohdista Bier rakentaa komedian, joka naittaa ohjaajan tuttuja, dramaattisia teemoja Mamma Mian! pöhköilyyn. Elokuvan tavoite onkin kunnianhimoinen ja tervetullut ummehtuneiden romanttisten komedioiden saralla: se pyrkii sekoittamaan realismin sottaa romanttiseen siloon.

Ensiksi mainittua edustaa loistava tanskalaisnäyttelijä Dyrholm – vaikka mitään sottaista viehättävässä näyttelijässä ei ole – ja jälkimmäistä Brosnan, Mamma Miassakin näytellyt ison rahan kasvo.

Tuloksena on ainakin osittainen onnistuminen. Bier on omimmillaan useimpien epämukavuusalueella, siellä missä aviomies pettää syöpäpotilasta ja tuo vielä uuden heilansa tyttären häihin. Huumorikin on parhaimmillaan vaivaannuttavana, kuten silloin kun Paprika Steenin loistavasti henkilöimä yksinhuoltaja hönkii rakkauden perään.

Realismi ja romantiikka sulautuvat kuitenkin epätasaisesti. Dyrholmin ja Brosnanin suoraviivainen tarina lemmen heräämisestä on elokuvan tylsintä katsottavaa.

LUE LISÄÄ

, , ,

Kommentoi