Nemoa etsimässä

"Perheen yhdistävä pelastusmissio voisi olla sietämättömän pateettinen, mutta sellaiselta pelastaa äkkiväärä, Pixarin hiteille ominainen huumori."

(Finding Nemo, USA 2003/2012)
O: Andrew Stanton, Lee Unkrich
N: Tom Pöysti, Ona Kamu, Samuel Anttila, Seppo Pääkkönen, Pertti Koivula
K7/K4
Ensi-ilta 21.12.2012

 ★★★★☆ 

3D-versio ei muuta olennaista. Nemoa etsimässä on yhä koko perheen animaatioiden eliittiä.

Tällaisen aikuisen elokuvaharrastajan ja -kriitikon on hiukan vaikea olla innoissaan näistä uuden 3D-teknologian mahdollistamista uusintaensi-illoista sun muista kierrätyksistä. Jonkun Titanicin 3D-versio oli yksinkertaisesti tarpeeton, kauhugenressä taas tuleva Texas Chainsaw 3D on vastenmielinen useammalla tasolla kuin tässä Nemo-arvion yhteydessä on tarpeen luetella. Jos ideoiden puutteessa riutuvalta elokuvateollisuudelta jotain ei olisi kaivannut, niin vielä yhtä tekosyytä vanhojen hittien kierrättämiseen.

Vaan ehkä tilanne rauhoittuu. Mikään jättihitti ei esimerkiksi tämä Pixarin (eli nykyään Disneyn) kolmiulotteinen Nemoa etsimässä -uudelleenjulkaisu ole Amerikassa ollut, minkä ei oikeastaan pitäisi yllättää. Eiköhän moni perhe kuitenkin tyydy siihen moneen kertaan katsottuun ja rakastettuun dvd:hen. Näin varmasti Suomessakin.

Mitä itse elokuvaan tulee, niin mahtavahan se on, oli ulottuvuuksia sitten kaksi tai kolme. Äitinsä jo aiemmin menettänyt vuokkokala Nemo joutuu kalastajien saaliiksi ja vangiksi viheliäiseen akvaarioon Sydneyn kaupungin sataman tuntumaan. Rakastava (joskin pelokas) isä Marlin lähtee yksinkertaisen ystävänsä Dorin kanssa hurjapäiselle pelastusretkelle halki Tyynen valtameren.

Sanoman, jännityksen ja hauskanpidon yhdistäminen on perheanimaatioden peruskauraa, mutta Nemoa etsimässä tekee hommansa hienosti. Totta kai ajatukset kaiken elämän kunniottamisesta ja kalojen hyötykäytön (syömisen, akvaarioon laittamisen) vahingollisuudesta ovat mukana pikkaisen vitsillä, mutta ei niitä negatoimaankaan pysty. Olen varma, että monikin lapsi on katsonut akvaariotankkiaan Nemon nähtyään aika toisella silmällä.

Perhedynamiikan tasolla Nemo taas on peräti äärimmäinen painajainen. Ensin menee vaimo, sitten Marlin-parka menettää vielä poikansakin. Perheen yhdistävä pelastusmissio voisi olla sietämättömän pateettinen, mutta sellaiselta pelastaa äkkiväärä, Pixarin hiteille ominainen huumori.

LUE LISÄÄ

, , ,

Kommentoi