Öljypalmukysymys

"Tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki on palmuöljyn tuotannosta eri mieltä kuin ympäristöliikkeen valtavirta."

Risto Isomäki: Öljypalmukysymys
Into Kustannus, 2011.
160 sivua

 ★★★★☆ 

Tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki on palmuöljyn tuotannosta eri mieltä kuin ympäristöliikkeen valtavirta.

Pamfletissaan Öljypalmukysymys hän esittää, että palmuöljystä tehtävät biopolttoaineet merkitsevät paitsi välttämätöntä askelta ilmastonmuutoksen pahimpien skenaarioiden välttämisessä, myös ennennäkemätöntä taloudellista ja sen myötä poliittista mahdollisuutta Etelän viljelijöille.

Parempaa mahdollisuutta ei ole näköpiirissä, Isomäki kirjoittaa.

Edellytyksenä on kuitenkin – myös Isomäen mielestä – että öljypalmuviljelmiin liittyvät sosiaaliset ja ekologiset epäkohdat ratkaistaan.

Esimerkiksi EU:n pitäisi tarkentaa ja vahvistaa biopolttoainedirektiiviään. Kaikkien alkuperätietojen pitäisi olla julkisia. Indonesian ja Malesian kanssa olisi neuvoteltava tuotannosta, täysboikotin sijasta.

Näin voitaisiin myös vaikuttaa epäsuorasti siihen, että Kiina ja Intia, jotka nykyään ovat ruokapalmuöljyn suurostajia, ryhtyisivät tiukemmiksi.

Entäpä sitten palmuöljyn ruokakäytön terveysvaikutukset? Isomäki erottaa toisistaan hedelmälihasta ja siemenistä puristetun palmuöljyn. Toisin kuin nykyään, pitäisi jatkossa vain siemenöljyn päätyä elintarvikekäyttöön.

Siemenöljy on huomattavasti terveellisempää kuin hedelmälihasta saatava öljy, mutta sitä syntyy suhteessa paljon vähemmän kuin jälkimmäistä.

Elintarviketeollisuuden halpana bulkkituotteena ei palmuöljy siis ole Isomäenkään visiossa.

Aihe on laaja, ja välillä Isomäen teksti suorastaan hengästyttää monipolvisuudessaan. Silti pamfletti kannattaa lukea. Kirjallisuusesittelyineen se tarjoaa oivan tietopaketin, joka kannustaa pohtimaan globaalin ruoka- ja energiatuotannon kysymyksiä vaikka Isomäen näkemyksiä haastaen.

Lue palmuöljystä lisää täältä!

LUE LISÄÄ

, ,

Kommentoi