Wolverine

"Sankari ja antisankari samassa timmissä paketissa."

(USA 2013)
O: James Mangold
N: Hugh Jackman, Tao Okamoto, Rila Fukushima, Svetlana Khodchenkova, Famke Janssen
K16
Ensi-ilta 26.7.2013

 ★★★★☆ 

Supersankari ei ole kaikkein hyveellisin mies, vaikka hyvä mies onkin.

Wolverine on supersankari, joka tappaa, ryyppää ja tupakoi. Nyt hänet nähdään tekemässä selvää ninjalaumoista ja siinä sivussa miettimässä vähän elämänsä naisia. Meininki on mahtava.

Kun vuonna 1988 sain ensimmäisen kerran käsiini Ryhmä-X-sarjakuvalehtiä, en voinut aavistaa millainen rakkaussuhde Marvelin sarjakuvauniversumia kohtaan siitä syntyisi. Se suhde on ollut pitkä, sisältänyt välillä pettymyksiä ja mietintätaukoja, mutta jatkuu yhä.

Nyt, 25 vuotta myöhemmin, kotiini ei tule tilattuna sellaisia lehtiä kuin Helsingin Sanomat tai Suomen Kuvalehti, mutta kylläkin sellaisia kuin Hämähäkkimies ja Ryhmä-X.

Marvelin tunnetuin sankari ja suurin brändi halki maanosien ja sukupolvien lienee yhä Hämähäkkimies, mutta hyvänä kakkosena ohi Hulkin, Rautamiehen, Kapteeni Amerikan ja Thorin tullee Wolverine. Ihmekös tuo, sillä hahmo poikkeaa kaikista muista tyypillisistä sankareista melkoisesti.

Siinä missä Kapteeni Amerikka laittaa vastustajansa nippusiteisiin ja Rautamies käyttää tainnutussäteitä, Wolverine tarjoilee kylmää ja tappavan terävää adamantiumia suoraan kurkkuun tai sydämeen. Hänellä on myös monimutkaisia rakkaussuhteita, ja hänelle maistuvat sekä olut että tupakka. Sankari ja antisankari samassa timmissä paketissa.

Sen enempää juonipaljastuksiin menemättä, uusimmassa Ryhmä-X:n eli kansainvälisemmin X-Menin tarinaa jatkavassa, ytimekkäästi nimetyssä elokuvassa Wolverine, päähenkilö haetaan mukaan seikkailuun vastahakoisesti kuin Bilbo Reppuli tai Rambo konsanaan. Mutta lopulta ollaan keskellä helvetinmoista toimintatykitystä. Ja Japanissa kun ollaan ja mennään, niin ninjojakin on kuvioissa mukana oikein roppakaupalla.

Hugh Jackman on sarjan kuudennessa elokuvassa Wolverinen roolissa enemmän kuin kotonaan. Tao Okamoto Wolverinen sarjakuvista tuttuna rakastettuna Marikona on ihan ok. Ensimmäisessä kokopitkässä elokuvassaan nähtävä Rila Fukushima on Marikon sisarpuolena ja Wolverinen sidekickinä Yukiona puolestaan loistava. Samuraimiekka heiluu ahkerasti, kun Yukio tekee selvää niistä jotka välttyvät Wolverinen kynsiltä.

Koska Wolverine supervoimiensa ansiosta ikääntyy huomattavasti hitaammin kuin muut henkilöt, voidaan hänen hahmoonsa ja tarinaansa tuoda kivasti syvyyttä kurkottelemalla jälleen toisen maailmansodan aikaisiin tapahtumiin.

Jo 1800-luvulla syntyneen Wolverinen kannalta hidas vanheneminen on tietty myös suuri risti, sillä onhan se ikävää kun rakkaat ihmiset vierellä vanhenevat ja kuolevat, ja itse jatkaa aina vain samaa rataa. Väkivaltaista ja synkkää rataa. Aihetta sivutaan muutamissa kohtauksissa, joissa vilahtaa Wolverinen kaikkien aikojen sydämen valittu Jean Grey (Famke Janssen).

Wolverine on tunnelmaltaan tummin ja coolein X-Men-sarjan elokuvista. Suosittelen sitä kaikille, jotka: A. tuntevat Marvel-universumin vähintään kohtuullisesti tai B. pitävät muuten vaan ”suoraan asiaan”-tyyppisistä toimintaelokuvista, joissa juonikuvio on kuin elokuvakäsikirjoittamisen oppikirjasta vailla yllätyksiä, mutta meno taattua laatua.

LUE LISÄÄ

, , , , , , ,

Kommentoi