Tarja Halosen hyvä kysymys

"Mistä Jeesuksella tai sillä heikommalla lähimmäisellä oli puutetta 2000 vuotta sitten? No samoista asioista kuin ihmisillä tänäkin päivänä."

Kallion kirkossa ei ole torstai-iltana 1400 ihmistä eikä kukaan pyörry. Kirkossa vietetään Työn messua, joka on ainoa laatuaan Suomessa. Illan saarnaaja on presidentti Tarja Halonen, joka esittää puheessaan kysymyksen. Kysymys ei ole vanha tuttu What would Jesus do? Se on What do you do?

Kuva: Janwikifoto / Creative Commons

 ★★★½☆ 

Ohjelmat ovat loppuneet, mutta solidaarisuuden nimissä ohjelmat jaetaan ympäri kirkkoa ja hieman hilataan peppuja lähemmäs naapuria, että voidaan katsoa samasta paperista. Tango Siboney -orkesteri soittaa Antti Nordinin johdolla eteläamerikkalaista musiikkia. Tunnelma on rauhallinen, melkein raukea.

Päivän teksti on Tuomiosunnuntain evankeliumi. Tekstissä ollaan viimeisellä tuomiolla ja ihmiset on jaettu vuohiin ja lampaisiin. Lampaat lähtevät iankaikkiseen elämään ja vuohet taas passitetaan ikuiseen kadotukseen. Taivaspaikan jako perustuu tekoihin.

Siitä Tarja Halonen aloittaakin epäoikeudenmukaisuutta käsittelevän puheensa. Teoista. Ihmisellä on hyvä taipumus, mutta kuinka usein se näkyy teoissamme? Viimeisellä tuomiolla paratiisiin lähtevät ne, jotka ovat ruokkineet, juottaneet, vaatettaneet, asuttaneet tai tukeneet Jeesusta – toisin sanoen ihan ketä vain heikompaa lähimmäistä– tämän sitä kaivatessa. Ne vuohet luonnollisestikaan eivät ole toimineet vastaavalla tavalla.

Mistä Jeesuksella tai sillä heikommalla lähimmäisellä oli puutetta 2000 vuotta sitten? No samoista asioista kuin ihmisillä tänäkin päivänä. Halonen mainitsee olleensa laatimassa YK:n kestävän kehityksen paneelin toimintasuunnitelmaa. Suunnitelmassa keskitytään äärimmäisen köyhyyden poistamiseen. Äärimmäisen köyhyyden, joka näyttäytyy meille samalla tavalla kuin se meille näyttäytyi 2000 vuotta sitten. Nälkänä, janona, alastomuutena, yksinäisyytenä ja kodittomuutena.

Hieman nuhaisesti niiskuttava entinen presidenttimme ei varsinaisesti kerro minulle mitään uutta tietoa. Väkiluku kasvaa ja vesi sekä luonnonvarat loppuvat. Globalisaation haitat näkyvät maiden välillä ja maiden sisällä. Tyhjä talouskasvu, työttömyys, nuorisotakuu. Tasa-arvoa ei ole, ennen kuin tasa-arvoa on kaikkialla. Tämä on tuskin kenellekään uutta informaatiota. Halonen myös tuo esille, että meillä on keinot, millä voimme aloittaa haittojen minimoimisen. Me emme vain tee niin.

Me kaikki tiedämme jo, että asioiden tulisi muuttua. Mutta kun ei sitä muutosta näy eikä kuulu. Ei varmasti näy eikä kuulukaan, niin pitkään kun me emme tee mitään sen eteen. ”Ihminen ihmiseltä”, yksi kerrallaan. Muutos on jokaisen vastuulla.

Halosen saarna ei ole pitkä, eikä se ole hauska. Ainoa vitsi jonka hän lohkaisee, on se, että emme me suomalaiset ole ainoita, joilla on protestanttinen työmoraali. Siinä se sitten jo olikin, koska sitten olemme taas sen tosiasian äärellä, että suurin osa työttömistä maailmalla haluaisi pystyä elättämään itsensä. Mutta ei pysty. Koska ei ole töitä. Koska sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus.

Olen joka tapauksessa haltioitunut koko messusta. Jotain siinä on, ei hyvään saarnaan tarvitse muuta kuin sanoman. Halosen sanoma on selvä. Mitä olet itse tehnyt tälle asialle?

LUE LISÄÄ

, , , , , , ,

Kommentoi