Monipuoliseen keittiöpuutarhaan
Osa 5: Vuoden aikatauluja

"Ehkä uskallan kirjoittaa tänä vuonna parsastakin, kun viime vuonna sentään saatiin kunnon sato."

Kirjoitussarjassa harrastelijapuutarhuri ja kotikokki esittelee helposti menestyviä mutta vähemmän käytettyjä puutarhakasveja ja antaa vinkkejä niiden käyttöön.

Puutarhamme vuosi alkaa tammi-helmikuussa siemenostoksilla. Tutkimme edelliseltä vuodelta jääneitä siemenpusseja ja hankimme täydennystä Hyötykasviyhdistykseltä sekä Exotic Garden -nimiseltä perheyritykseltä. Siementen säästämiseen emme ole lähteneet ihan välttääksemme ylimääräistä työtä, sillä harrastelijan aika puutarhassa ja muissa ”tilan” töissä on rajallista. Puutarhatietämyksemme on siksi väistämättä vajaata, sillä koko vuoden kierto ei ole meille tuttu.

Muutettuamme lähelle puutarhaamme asuntoon, jossa on parveke ja hyvin auringonvaloa, olemme kuitenkin voineet laajentaa lajivalikoimaamme. Suuri osa kasveista kun vaatii esikasvatusta, ja vain osaa on saatavilla taimitarhoilta. Käyn tässä kirjoituksessa läpi summittaisesti tämänvuotisen kasvimaamme suunnitelmia sekä istutuksen ja kylvön aikatauluja. Tarkemmat ajat ja ohjeet saa kuitenkin siemenpussien kyljistä, viljelyoppaista sekä tietysti olosuhteita seuraamalla ja oman puutarhan maan ja mikroilmaston luonnetta opiskelemalla. Kaikki lajit eivät onnistu joka vuosi, ja tuholaisten esiintyminen vaihtelee. Mutta monipuolinen lajivalikoima varmistaa sekä oman tekemisen rikkautta että puutarhan satoisuutta muuttuvissa oloissa.

1743418_609974142416052_1621732349_n

Maaliskuu

Tässä kuussa kylvetään ensimmäiset taimet kasvamaan. Tomaatit pitää saada kasvamaan varhain, ja ne tarvitsevat hyvää hoitoa ja lisävaloa alkutaipaleellaan. Tomaatintaimien kasvatuksessa on omat niksinsä, joita vasta opettelemme, ja joka vuosi ostamme varmuuden vuoksi myös vahvoja taimia lapsuudesta asti tutusta Jokilan puutarhasta Lempäälästä. Tänä vuonna kasvatamme itse ainakin häränsydäntomaattia ja pihvitomaattia, joista saa muhevia kastikkeita. Valmiina taimina ostamme tuttua Tanskan vientiä ja kirsikkatomaattia. Kasvihuoneeseen tomaatintaimet siirretään vasta kesäkuun puolella säiden lämmettyä, koska kasvihuoneessamme ei ole lämmitystä (paitsi joskus kynttilöitä kylminä öinä).

Maaliskuussa esikasvatetaan myös uudenseelanninpinaatti eli meille tuttu paksulehtinen pinaattilajike. Italialaistyylinen isolehtinen ja ohut pinaatti kylvetään touko-kesäkuussa suoraan maahan.

 

Huhtikuu

Esikasvatamme nykyään myös lehtikaalin ja palmukaalin. Aiemmin kylvimme ne suoraan maahan, mutta ne ovat niin alttiita kirppojen hyökkäyksille, että haluamme antaa niille etumatkaa. Viime vuoden kokemus opetti myös, että harsolla suojaaminen on alkuvaiheessa erittäin tärkeää. Osan pidämme varmaan kehikossa harson alla melkein koko kasvukauden.

Exotic Gardenin luettelosta löysimme myös salaattisikurin eli cicorian siemeniä. Ihastuimme tähän kitkerään lehtivihannekseen Roomassa, ja olemme kasvattaneet sitä parina vuonna. On mukavaa, että siemeniä on jatkossa säännöllisesti tarjolla.

Huhtikuussa pistetään purkkeihin kasvamaan myös mauste- ja salaattifenkoli. Jälkimmäinen on kaupoista tuttu muhkura, jota emme ole ennen kokeilleet. Edellinen muistuttaa salaattifenkolin ”hiuksia”, ja sitä olemme kasvattaneet onnistuneesti joitain vuosia. Yrteistä esikasvatetaan myös muun muassa basilika, sitruunabasilika, kreikanmeirami ja timjami.

1903109_609974132416053_120766876_n

Toukokuu

Kasvatamme nykyään innolla kesäkurpitsoita ja muita kurpitsoita. Nekin vaativat esikasvatusta. Tänä vuonna valikoimassa on kesäkurpitsoista käyrä Yellow crookneck, maukas Papaya pear, tuttu Yellow sunburst sekä tuttu zucchini. Kokeilemme tänä vuonna syys- ja talvikurpitsoista myös myskikurpitsaa. Viime vuonna aloittelimme vasta myöhäisten kurpitsalajikkeiden kasvatusta, eikä kurpitsamaa ollut kunnolla rakennettu, mutta tänä vuonna sen pitäisi olla kunnossa. Kaikki kurpitsat vaativat omaa lannoitusta ja maanrakennusta, joten niille kannattaa varata kasvimaalla selkeä oma alue.

Herkullista ruusupapua kasvatamme toistaiseksi vain ruukuissa talousrakennuksen seinustalla. Sadosta ei tule suuri, mutta papua ei tarvitse paljon herkulliseen kastikkeeseen. Ehkä jonain vuonna jaksan rakentaa niille kunnon kasvukehikon, sillä ruusupapu kiipeää ahkerasti ja korkealle.

1899089_609974135749386_363883076_n

Kylvö avomaalle touko-kesäkuussa

Kasvimaalla on tietysti ollut kovasti hommia jo ennen kylvöjä, kun maa on myllätty, penkit on rakennettu ja niihin on sekoitettu kompostia. Nykyään aloitan myös ruohokatteen lisäämisen hyvin aikaisin, että rikkaruohot eivät pääse vauhtiin käytävillä ja penkkien reunoilla ja että madot intoutuvat möyrimään.

Kylvöjen tarkka aikataulu vaihtelee tietysti säiden ja sateiden mukaan, joten tarkkoja ohjeita ei voi antaa. Härkäpavut voisi laittaa maahan jo melko aikaisin, mutta yleensä emme kylvä mitään vielä toukokuun alkupuolella. Parsa-, kurkku- yrtti- ja kurpitsamaiden lisäksi meillä on kolme isoa kasvimaata, joissa pidämme yllä viljelykiertoa: yksi maa kerrallaan on pavulla ja herneellä typettämässä maata.

Otimme pari vuotta sitten käyttöön kolmannen maan, joka oli ollut isän perunapeltona, ja päätimme jatkaa sitä papupeltona vielä kolmannen vuoden. Kasvatamme pienellä osalla sitä myös perunaa. Suurin osa alasta on härkäpavulla. Kokeilemme vanhojen suosikkien lisäksi myös Express-lajiketta. Hernemaa on nykyään pelkkää silpoydinhernettä, jonka syömme yleensä suoraan pellosta.

Avomaankurkun viljelyn aloitimme kunnolla viime vuonna ja saimmekin runsaan sadon. Kurkku kylvetään suoraan maahan. Me käytämme kasvulaatikoita, joiden päällä pidetään alkuun vanhoja ikkunalaseja pienen kasvihuoneen tapaan. Olen rakentanut kasvulaatikoihin monipuolista maaperää vanhasta mullasta, ruohosilpusta, oksasilpusta ja rikkaasta kompostista sekä lehtikatteesta. Toivotaan, että työ näkyy hyvänä satona. Kurkkusato riippuu kuitenkin ennen kaikkea säästä.

1903164_609974139082719_98822127_n

Mitä muuta? Mikäli tämä onneton talvi säästää monivuotiset yrtit, niitä on kasvamassa paljon, mutta todennäköisesti joitain pitää korvata ostetuilla taimilla. Yksivuotisista korianteri, tilli, kirveli ja persilja kylvetään maahan.

Kahdella muista isoista kasvimaista kierrätämme kasvien paikkaa niin, että samoille ravinteille persot kasvit eivät olisi peräkkäisinä vuosina samassa paikassa. Kylvämme rakasta mangoldia monivärisenä sekoituksena, monenlaisia pensaspapuja, salaatteja, kehäkukkaa (jonka terälehtiä voi käyttää salaattiin), monivärisiä porkkanoita sekä tietysti sipulia, punasipulia ja salottisipulia. Varmasti listasta unohtuu jotain, sillä vanhoja siemenpusseja tutkiessa iskee yllättävä inspiraatio.

Kokeilemme pitkän tauon jälkeen myös retiisiä. Lehtikaalin tavoin se on herkkä tuholaisille, mutta kehikossa harson alla sekin toivottavasi onnistuu. Ja edesmenneen rakkaan ystävämme muistoksi kylvämme mausteista salaattia nameniaa, jota maistoimme hänen puutarhassaan vielä viime kesänä.

Palaan tämän kirjoitussarjan pariin, kun kasvu alkaa ja uusia kokemuksia karttuu. Ehkä uskallan kirjoittaa tänä vuonna parsastakin, kun viime vuonna sentään saatiin kunnon sato. Tosin olen vakuuttunut, että kohtalottaret lähettävät myyrät syömään koko juurakon, jos alan puhua parsamaastani liian suurella suulla.

LUE LISÄÄ

, , , , , , , , , , , ,

Kommentoi