Tampere Film Festival 2014
Edward Hopper

"Jos on joskus miettinyt, keitä ihmiset Hopperin maalauksissa ovat, voi tehdä kipeää antaa elokuvaohjaajalle valta määritellä se."

Huomenna alkavien Tampereen elokuvajuhlien Art Faktor -kokonaisuuteen on valittu yhdeksän elokuvaa, jotka ovat saaneet innoituksensa 1900-luvun merkittävimpiin yhdysvaltalaisiin kuvataiteilijoihin kuuluneen Hopperin töistä.

Aavemaisen realistisia kuvia maalannut Edward Hopper tuskin olisi arvannut, kuinka monia elokuvaohjaajia hänen työnsä tänä päivänä inspiroivat. Hopperin maalauksia nähneitä innostus ei yllätä, sen verran vahvoja mielikuvia työt herättävät.

Hopper kuvasi modernin amerikkalaisen elämän yksinäisyyttä ja vieraantuneisuutta, ihmisten välisiä jännitteitä ja sisäisiä ristiriitoja.

Hänen kirkas, kylmä valonsa ja syvät varjonsa saavat tavalliset paikat, huoltoasemat, kadut ja asunnot huokumaan aavemaista tunnelmaa. Erilaisia ympäristöjä kuvaamalla Hopper taisteli kroonista tylsistymistään vastaan, joka uhkasi tukahduttaa maalausinnon. Oli pakko pysyä liikkeessä.

Jos on joskus miettinyt, keitä ihmiset Hopperin maalauksissa ovat, voi tehdä kipeää antaa elokuvaohjaajalle valta määritellä se.

Reaktio on sama, kuin jos menee katsomaan rakastamansa kirjan pohjalta tehtyä elokuvaa.

Sitä jännittää, vastaako elokuva omia mielikuvia. ”Vääränlainen” tulkinta ärsyttää.

Gustav Deutsch, itävaltalainen ohjaaja, arkkitehti ja kokeellinen taiteilija, oli siis rohkea tarttuessaan 13 Hopperin maalaukseen ja kietoessaan niiden ympärille kuvitteellisen tarinan.

SHIRLEY - VISIONS OF REALITY 02

Pitkän elokuvan Shirley – Visions of Reality (2013) päähenkilö on newyorkilaisen Group Theatre:n näyttelijätär Shirley, jonka tunteisiin ja ajatuksiin heijastuu Yhdysvaltojen historia 32 vuoden ajalta, vuosina 1931–1963. Hänen hiljaiseksi jäävä kumppaninsa on Stephen, New York Postin valokuvaaja.

Kaikki kohtaukset tapahtuvat Hopperin maalauksissa ja radiouutisten tarkasti määrittelemässä hetkessä. Vuosi vaihtuu, mutta päivä on elokuun 28.

Shirleyssä heijastuu muuttuva amerikkalainen mielenmaisema suuresta lamasta toiseen maailmansotaan ja kommunismin pelosta kansalaisoikeustaisteluun.

Ympäröivä todellisuus ahdistaa Shirleyä, samoin kuin perinteiset sukupuoliroolit ja  kompromissien tekeminen. Hopperin suuret ikkunat avaavat hänelle näkymiä maailmaan arjen kahleiden tuolla puolen.

Tosin Hopperin töiden sitomista vahvaan poliittiseen viestiin voi kyseenalaistaa, ja paikoin dialogi on yhtä latteaa kuin maalausten horisontti. Jos kuitenkin antaa ohjaajalle vapauden kietoa oma tarinansa toisen taiteilijan töiden ympärille, voi keskittyä nauttimaan kohtausten upeasta visuaalisuudesta ja taidokkaasta valaistuksesta. Onneksi elokuva jättää myös tyhjää tilaa, johon rakentaa omia mielikuviaan.

FIRST ROW ORCHESTRA

Hopper-into ei lopu tähän. Tampereella nähdään myös kahdeksan lyhytelokuvan sarja Hopper Stories vuodelta 2012.

Kahdeksan eurooppalaista ohjaajaa sai valita suosikkinsa Hopperin maalauksista lyhytelokuvansa pohjaksi. Vaikka jokainen lopputulos on erilainen, toistuu elokuvissa Hopperin kuvaama ihmisten vieraantuneisuus.

Sophie Barthesin elokuvassa La Muse Hopperin muusana toiminut nainen kyllästyy maalauksen ahdistavaan tunnelmaan ja tahtoo ulos maailmaan. Retkellä New Yorkin yökahvilaan syntyy kuuluisa maalaus Nighthawks.

Valérie Pirson animaatioelokuva Rupture kuvaa eroa ja naisen kriisiä Summer Evening -maalauksen hengessä.

First Row Orchestra -elokuvassa Sophie Fiennes pistää naisen muistelemaan traagista nuoruudenrakkauttaan klassisen musiikin konsertissa.

Martin de Thurahin Mountain vie puolestaan Meksikon vuoristoon, jossa pariskunta tuijottelee toisiaan merkittävästi ja odottelee jotain ratkaisevaa tapahtuvaksi.

Mathieu Amalricin Next to Last (Autumne 63) lyhytelokuvassa ohjaaja jäljittää yhden Hopperin mestariteoksen merkitystä Arlingtonissa.

Dominique Blancin ennalta-arvattava Hope esittelee surullisen klovnin, joka päätyy Hopperin maalaukseen A Woman In the Sun.

CONFÉRENCE DE NUIT

Valerie Mrejenin Conférence de nuit vitsailee absurdille toimistomaailmalle kahden työntekijöiden ja pomon keskustelun kautta.

Kesäillan kepeää tunnelmaa huokuu Hannes Stohrin Berlin Night Window, joka kuvaa naisen illanviettoa asunnossaan.

Tampereen elokuvajuhlat lisäsi ”viralliseen” kokonaisuuteen kaupan päälle vielä kaksi Hopperin tunnelmaan sopivaa elokuvaa: Alexei Dmitrievin elokuvan Abstract? ja Jørgen Lethin New Scenes From America.

Shirley – Visions of Reality
to 6.3. klo 18 Plevna 5
pe 7.3. klo 12 Plevna 6

Hopper Stories
pe 7.3. klo 16 Plevna 5
la 8.3. klo 12 Plevna 4
la 8.3. klo 14 Plevna 6

LUE LISÄÄ

, , , , , , , ,

Kommentoi