Biokaasua, Janne K! Sodankylä odottaa

"Tuttu bussi on parkkeerattu joen rantaan. Dj soittelee musiikkia katoksen alla aurinkopaneelien voimalla. Taaempana nousee savu telttasaunan piipusta."

Kuvat: Petra Piitulainen

Kaksi Jannea sai viime syksynä idean lähteä Pohjois-Suomeen biokaasubussilla. Ainoaksi mahdollisuudeksi jäi tehdä sellainen vanhasta dieselbussista. Kesäkuussa sekalainen porukka reissasi bussilla Sodankylän elokuvafestareille.

Porukka valuu paikalle nyssyköineen torstaiaamuna Herttoniemessä. Ihmiset tervehtivät ja esittäytyvät toisilleen iloisesti rupatellen. Osa on toisilleen ennestään tuttuja, osa ei. Matkaa on edessä 954 kilometriä, joten ei haittaa tietää kenen kanssa matkustaa. Trööööt! Sumutorvi laulaa ja valtavat valot välähtelevät bussin lähestyessä. Meininki herättää odottajissa suurta hilpeyttä ja lupaa sopivan letkeää matkan tekoa. Tavaraa on saanut ottaa mukaan vain minimin, koska biokaasutankit ovat nielleet osan tavaratilasta.

Sodis9

Jannet Kilpinen ja Käpylehto miettivät viime syksynä seuraavaa ympäristöjärjestö Dodon kokousta Oulussa maaliskuussa. Matka tulisi kalliiksi, joten Kilpinen ehdotti bussin vuokraamista. Kaasubussin tietysti. Kävi ilmi, ettei toimintamatka pohjoisimmalta tankkausasemalta riitä kaupungin kaasubusseille. Periksi he eivät tietenkään halunneet antaa. Kilpinen selvitti, että on olemassa kahden polttoaineen busseja, mutta niitä ei saa ostettua mistään käytettynä. Jäljelle jäi vaihtoehto tehdä muunnos itse. Tai siis teettää. Kun on ensin ostanut bussin.

Suomen Bioauto Oy:n toimitusjohtaja Petri Villa suhahtaa sähköpyörällä hakemaan jotain osaa. Bussi löytyi Kokkolasta ja nyt sitä muunnetaan teollisuusalueella Lohjalla. Paikalle ovat tulleet myös puolalaisen muunnososan myyneen yrityksen edustajat. He ovat projektista kovin kiinnostuneita, koska se on ensimmäinen Suomessa.

”Tällaisia 15 vuotta vanhoja busseja on Suomessa paljon. Niitä ei voi kohta enää käyttää tiukentuvien päästörajoitusten takia. Esimerkiksi Helsingin keskustaan ei tällaisella bussilla ole mitään asiaa”, Villa kertoo. Puolassa lähtökohta on ollut puhtaasti taloudellinen, ihmiset haluavat säästää rahaa ja käyttävät siksi biokaasua.

9ReK741vbhYaa2BbW4PdGeUf0c7i5iyJtQcgBllzGMo,CQUMBo6DVzMlIlD0ZCTEhZakmbyXfdHxxuwZoim_9lA

Bussissa leijailee lämpimän rasvan ja leivän tuoksu. Juustoleipä! Välipala kuuluu matkan hintaan. Käpylehto tehtailee lämpimiä voileipiä baaritiskin takana pienellä voileipägrillillä. Ensin piti tosin vähän porata, jotta grilli pysyy kunnolla kiinni. Tunnelma on raukea lukuunottamatta innokasta festarikatalogin näpläystä. Mukana on usea ensikertalainen, joiden odottava innostus on käsinkosketeltavaa. Bussin takaosassa esitetään jo leffapantomiimiä.

Käpylehto on käynyt jo muutaman kerran Sodankylän leffafestareilla. Siksi hänelle tuli mieleen, että olisi mukava mennä isommalla porukalla. He päättivät Kilpisen kanssa tehdä Facebook-tapahtuman ja katsoa, löytyykö kiinnostusta. Bussin muunnos ei ehtinyt Oulun keikkaan valmiiksi, joten odotukset kohdistuivat tähän reissuun. Ihan neitsytmatkaa tästä ei kuitenkaan tullut, Vihreiden puoluekokoukseen menijät ehtivät viikkoa aikaisemmin ensin.

Sodis6

Bussi kurvaa maatilan pihaan Laukaalla. Väki purkautuu ulos silmin nähden kiitollisena mahdollisuudesta jaloitteluun. Biokaasun tankkaus on kuitenkin pysähdyksen varsinainen syy. Laukaa on pohjoisin, mutta samalla Suomen ensimmäinen biokaasuasema. Siksi omistaja Erkki Kalmaria on pyydetty hieman esittelemään toimintaa. ”Yhdellä hehtaarilla peltoa henkilöauto ajaa noin 40–50 000 kilometriä. Maaseutu voisi olla energia-omavarainen, jos tahtoa vain olisi”, Kalmari luennoi hieman tuohtuneeseen sävyyn. Päät nyökyttelevät, tästä porukasta ymmärrystä kyllä löytyy.

Laukaalla bussiin sullotaan myös ekologinen kuivakäymälä Keko. Se on Huussi ry:n uusi pilotointiprojekti ja haisematon vastalause Bajamajoille. Takaa kuuluu: ”Meillä on sauna ja vessa, miksei ajeta saman tien Jäämerelle?”

Sodis5

Pyhäsalmessa Vaskikellon pihalla. Bussista valuu tasainen letka, joka suuntaa ensimmäisenä kohti vessoja. Bussissa on wc, mutta sanattomasta kunnioituksesta järjestäjiä kohtaan sitä käytetään vain kun on ihan pakko. Huoltiksien nähtävyydet eivät ole monelle selvästikään tuttuja, ja paikka tuntuu oudolta kummallisine kelloineen. Kuvia on pakko ottaa.

Kilpinen syö mietteliäänä tikkaria ajaessaan. Lähtöstressi on jo helpottanut, kun matkaa on taitettu tovi. Välillä hän nostaa käden tervehtiäkseen vastaan tulevan linja-auton kuljettajaa. Aluksi se tuntui Kilpisestä huvittavalta, koska hän ei pidä itseään ammattikuskina.

Koko ajan on ollut selvää, että bussilla tehdään vain pitkiä matkoja. Ensin pitäisi saada biokaasun osuus vähintään 50 prosenttiin, jotta muunnos maksaisi itsensä takaisin vuodessa tai kahdessa. Tällä hetkellä osuus on 20-30 prosenttia. Silläkin säästää tällaisella reissulla parisataa euroa.

Pizza

Käpylehto kiertää bussissa ottamassa ruokatilauksia. Biokaasun kanssa tekemisissä olevat Oulun ammattikorkeakoulun opettajat haluavat nähdä bussin, ja matkalaiset tarvitsevat ruokatauon. Ajatuksena on yhdistää kätevästi nämä kaksi asiaa. ”Tämä on Janne hei. Tilaisin 25 annosta ja hakisin ne puolentoista tunnin päästä. Onnistuuko?”.

Bussin takaosan pöytäryhmän ovat valloittaneet papujen viljelyspelin, Bohnanzan pelaajat. Jokunen notkuu baaritiskillä. Etuosan jääkaapin ovi käy välillä. Ympärillä näkyy nuokkuvia ihmisiä, joku innokas plärää vieläkin festarikatalogia. Bussissa näytetään pari lyhäriä, jonka päähenkilö muistuttaa erehdyttävän paljon toista matkan järjestäjää.

Napapiiri on ylitetty ja bussi pysähtyy tien varteen. Matkaa on tehty jo niin pitkään, ettei mihinkään huoltiksille enää mennä. Nopea puskapissa ja menoksi. Osa käyttää tilaisuuden hyväkseen ja alkaa hyppiä ringissä bussin edessä. Enää ei riitä pieni jalkojen heiluttelu.

RF3hOvM-_jRETQF-mI0T2ffc2gWuCP6TTrEOggnT3JY,As87qOadsiBjjOrdHIe1805QMPCQ9wQqVv4BT1qrY1s

Sodankylään saavutaan yhden aikaan yöllä. Bussi kurvaa suoraan leirintäalueelle, jossa jotkut alkavat pystyttää puolijoukkuetelttaa ja toiset lompsivat muihin majapaikkoihin. Vettä tulee kaatamalla, mutta se ei kuudentoista tunnin matkanteon jälkeen haittaa yhtään. Bussiin ei halua jäädä enää minuutiksikaan.

Sodis3

Lauantaina tulee viesti, että sauna on lämmin ja dj soittaa. Tuttu bussi on parkkeerattu joen rantaan. Dj soittelee musiikkia katoksen alla aurinkopaneelien voimalla. Taaempana nousee savu telttasaunan piipusta. Saunominen on jo aloitettu ja grilliin viritellään tulta. Alastomia ihmisiä menee edes takaisin saunan ja joen väliä tasaisesti pitkin iltaa. Kaikkia hippeilyt eivät innosta. Naapuritalosta soitetut poliisit päättävät hauskanpidon ennenaikaisesti. Aurinkoa ne eivät saa sammutettua, joten musiikki jatkuu.

Sodis2

Seisomme sunnuntaina odottamassa bussia tien varressa. Parin päivän leffassa istumisen jälkeen ajatus bussimatkasta ei tunnu enää kovin houkuttelevalta. Kunnes bussimme tulee näkyviin ja kuuluu tuttu trööööt!

LUE LISÄÄ

, , , ,

Kommentoi