Syke

"On varsin harmillista, että ensimmäinen mediassa Sykkeestä näkemäni juttu käsitteli Iina Kuustosen tissejä."

TV2 ke 29.10. klo 21.00
KK: Petja Peltomaa
O: Joona Tena (jaksot 1–10), Aleksi Mäkelä (jaksot 11–20) 
N: Tiina Lymi, Iina Kuustonen, Antti Luusuaniemi, Lena Meriläinen, Leena Pöysti

 ★★★☆☆ 

Kotimainen sairaalasarja on tehty huolella ja hurttia huumoria unohtamatta.

Kun katsoo Ylen uutta kotimaista sairaalasarjaa Sykettä, on vaikea välttää ”Suomen Teho-osasto” -mielikuvaa, varsinkin kun Antti Luusuaniemi vetää karismaattisuudessaan vertoja itse George Clooneylle. Ulkoisesti Syke ei muutenkaan jää Ameriikan-serkusta jälkeen: se tuntuu ja näyttää isolla rahalla tehdyltä tuotannolta, jossa faktat ainakin amatöörille näyttävät olevan kunnossa ja joka on varsin kelpoa kotimaista televisiota.

Sykkeen keskiössä on neljä sairaanhoitajaa, Iiris (Iina Kuustonen), Marleena (Tiina Lymi), Johanna (Leena Pöysti) ja Lenita (Lena Meriläinen). Jokaisella on tietysti omat salaisuutensa ja kipupisteensä, joita sarja käsittelee varsin verkkaisesti. Naisten henkilökohtaisia asioita voisi avata hieman rivakammalla tahdilla, se pitäisi kiinnostusta yllä paremmin ja hahmotkin tulisivat läheisemmiksi.

Erityisesti amatöörin näkökulmasta kiinnostavinta Sykkeessä on sairaalan hierarkian kuvaaminen. Lääkärit, erityisesti kirurgit (miehet) pomottavat ja ylenkatsovat hoitajia (naiset), jotka loppujen lopuksi ovat kuitenkin sairaalan empaattisia ja kekseliäitä sankareita vikoineen kaikkineen. Traumapolin kiireisessä ja rankassa ympäristössä naisten keskinäinen solidaarisuus ja huolenpito ovat keskeisessä osassa työssä jaksamisessa.

Sukupuoliroolit sairaalan työyhteisössä nousevat esiin myös Johannan urahaaveiden kautta: äitiysvapaalta juuri palannut Johanna haluaisi lääkäriksi, mutta on itsekin jumittunut perinteisiin roolijakoihin ja odotuksiin. Sykkeen ensimmäisissä jaksoissa sukupuoliroolien kuvaus ei ole mullistavaa, mutta on virkistävää nähdä että työyhteisön hierarkia, erityisesti sukupuolinäkökulmasta, on selvästi nostettu yhdeksi sarjan teemoista.

Melodramaattisuuteen taipuvaisiin jenkkisairaalasarjoihin verrattuna Sykkeessä on paikoin hyvinkin hurttia huumoria, joka saa jopa nauramaan ääneen. Tämä on ehdottomasti yksi Sykkeen ansioista. Herkullisin hahmo on Jarkko Niemen esittämä nuori pyrkyrikirurgi Holopainen, jota kiinnostaa vain ja ainoastaan oma napa. Holopaisen sosiaaliset taidot ovat täysin nollassa eikä hänellä ole minkäänlaista empatiakykyä, mikä tekee Holopaisesta paikoin varsin koomisen hahmon – ja ehdottomasti oman suosikkini.

Vaikka Syke on selvästi Amerikan malliin tehty sairaalasarja, se ei ole mitenkään huono asia. Laadukasta draamaa ei Suomessa tehdä liikaa. Siksi onkin varsin harmillista, että ensimmäinen mediassa Sykkeestä näkemäni juttu käsitteli Iina Kuustosen tissejä, jotka vilahtavat ensimmäisessä jaksossa. Sykkeellä on paljon muutakin annettavaa kuin kyseiset bosat. Jotka sitä paitsi näkyvät vain puoliksi ja sivusta päin.

Kuva: Yle

LUE LISÄÄ

, , , , , , , ,

Kommentoi