Keskellä konfliktia,
ihmisoikeuksien puolella

"Jos kannattaa esimerkiksi sitä, että palestiinalaiset saisivat oman valtionsa ja itsemääräämisoikeuden niin tarkoittaako se, että on Israelia vastaan? Minun maailmassani ei."

Kuvat: Riitta Supperi

Tuomas Mustikaisen Kielletty kansa kertoo monikerroksisista tarinoista Israelin ja Palestiinan konflikti-uutisten takana.

Lokakuussa 2009 Tuomas Mustikainen matkusti ensimmäistä kertaa Länsirannalle mediakasvattajana. Tel Avivissa vastassa oli taksi, joka vei palestiinalaisaluetta kiertävälle muurille. Aseistetut sotilaat odottivat tarkastuspisteellä.

”Vaikka sen tiesi etukäteen, tuntui absurdilta kun ensimmäistä kertaa näki ihmisten menevän kahden aikaan yöllä jonottamaan kansat erottavalle tarkastuspisteelle, jotta ehtivät ajoissa töihin. Se näytti yhtään liioittelematta siltä kuin karjaa ajettaisiin häkissä.”

Kokemus herätti halun päästä kertomaan alueen tapahtumista.

 

Arjen elämää vankina

Ensimmäisen matkansa jälkeen Mustikainen on tehnyt töitä palestiinalaisalueiden ja Israelin lisäksi Jordaniassa ja Zaatarin syyrialaispakolaisleirillä. Viimeisin vierailu alueelle oli viime heinäkuun matka Gazaan, jossa Israelin sotatoimet olivat alkaneet.

Silloin Mustikainen tapasi al-Batshin suvun, joka oli menettänyt 17 jäsentään yhdessä ilmaiskussa. Tuosta kohtaamisesta kertovat tänä syksynä runsaasti kiinnostusta herättäneen kirjan Kielletty kansa – Elämää palestiinalaisalueilla alkusanat.

”Meidän pitäisi pystyä ymmärtämään enemmän siviilien roolia kummallakin puolella, nähdä esimerkiksi Israelin käyttämän retoriikan taakse ja nähdä ihmisoikeusrikkomukset. Halusin kertoa, miten nyrjähtänyt maailma se on”, Mustikainen kertoo.

3_Sylviin_Mustiainen_by_Supperi

Kerronnallinen tietokirja kuvaa palestiinalaisten arkea, joka ei ole millään tavalla tavallista ja joka on olemassa silloinkin, kun uutiset eivät raportoi sotaoperaatioissa kuolleista. Yksi lukuisista kirjassa käsitellyistä ongelmista on veden puute, ”näännytystaistelu, jolla Israel pelaa”. Omat lukunsa saavat myös esimerkiksi seksuaalivähemmistöt ja olematon sananvapaus.

Aina työ alueella ei tietenkään ole turvallista. Esimerkiksi viime kesänä pommi osui Gazassa taloon, jossa Mustikainen oli hetkeä aiemmin haastatellut ihmisiä.

”Vaarasta huolimatta olin etuoikeutettu, kun pääsin kertomaan sodan kauhuista. Sodankäynti voi näyttäytyä suomalaisille erilaisena, jos siellä on suomalainen kertomassa. Kertomuksia voidaan pitää luotettavampina, ja aihe nousee ihan eri tavalla keskusteluun.”

 

Tarinoiden monikerroksellisuus

Mustikaisen mielestä Suomen tulisi Ruotsin tapaan tunnustaa Palestiina. Lisäksi kansainvälisen yhteisön pitäisi luoda painetta viedä asioita eteenpäin, jotta Palestiina ratifioitaisiin kansainväliseen ihmisoikeustuomioistuimeen ja että kummankin osapuolen, sekä Israelin että Hamasin, rikkomukset tuomittaisiin.

”Kuitenkin vaakakupissa enemmän painavat Israelin sotarikokset, sen osoittavat kuolleiden siviilien määrät. On myös aivan käsittämätöntä ja pöyristyttävää, että Suomi käy asekauppaa Israelin kanssa. Sitä ei voi mitenkään puolustella.”

Mustikainen kertoo jääneensä koukkuun alueen tarinoiden monikerroksellisuuteen. Nyt työn alla on uusi kirja, joka kertoo yhden ihmisen mikrohistoriallisen tarinan kautta laajemmin sekä israelilaisesta että palestiinalaisesta yhteiskunnasta.

1_Sylviin_Mustiainen_by_Supperi

Lähelle on vaikea nähdä 

Kirjailija puhuu molempien yhteiskuntien kollektiivisesta traumasta. Siitä kertoo tarina, joka ei päätynyt kirjaan. Mustikainen tapasi viime kesän matkallaan israelilaisen rauhanaktivistin Nomika Zionin. Hän asuu Gazan kupeessa sijaitsevassa Sderotissa, jonka jokaisesta kodista löytyy Israelin rakennuttama pommihuone. Hamasin raketit ovat aiheuttaneet asukkaissa vihamieltä ja katkeruutta tavallisia gazalaisia kohtaan.

”Mielestäni Nomika sanoi hyvin, että hän ei voi koskaan antaa anteeksi traumoja ja stressireaktioita, jonka raketit ovat aiheuttaneet hänelle, mutta samaan aikaan hän yrittää muistuttaa muita israelilaisia siitä, että on aivan eri asia olla miehittäjävaltio kuin miehitetty valtio. Ihmiset asuvat fyysisesti aivan lähellä, mutta maailmat ovat kaukana toisistaan. Kummallakin puolella esiintyvä fundamentalismi on tarinan suurin roisto.”

Israelin ja Palestiinan konfliktia on muotoiltu suomalaisessa mediassa esimerkiksi kysymyksellä, oletko Israelin vai Hamasin puolella. Mustikaisen mielestä se on täysin älytön vastakkainasettelu. Hän on toimittajan työssään saanut kuulla olevansa niin antisemitisti kuin äärisionisti.

”Jos kannattaa esimerkiksi sitä, että palestiinalaiset saisivat oman valtionsa ja itsemääräämisoikeuden niin tarkoittaako se, että on Israelia vastaan? Minun maailmassani ei.”

Mustikainen ei halua lähteä tilanteen tuomariksi vaan antaa lukijan muodostaa oma käsityksensä.

”Tarinat ovat mielestäni niin vahvoja, että ne selittävät itse itsensä.”

Ymmärtääkseen näiden tarinoiden kärsimystä ei tarvitse olla Lähi-idän asiantuntija.

Tuomas Mustikainen: Kielletty kansa – Elämää palestiinalaisalueilla.
Atena Kustannus, 2014.

LUE LISÄÄ

,

Kommentoi