Elävä luokka

"Skeggs lähestyy luokkaa lukuisten erilaisten käsitteiden, kuten arvon, minuuden ja sukupuolen, kautta. Niiden avulla Skeggs luotaa niin historiaa kuin mediaakin."

Beverley Skeggs: Elävä luokka
Suom. Lauri Lahikainen ja Mikko Jakonen.
Vastapaino 2014
392 s.

 ★★★★★ 

Luokkayhteiskunnan ikuinen paluu.

Luokka on ilmestymässä takaisin julkiseen diskurssiin, ja myös luokkatutkimus on kokenut elpymistä. Jani Erolan toimittama Luokaton Suomi? Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa (2010) oli ilmestyessään merkkipaalu, vaikka se ei täysin lunastanutkaan paikkaansa luokkatutkimuksen uudestaan viriävällä kentällä. Tiedelehti Hybriksessä ilmestyneessä arviossaan Veera Kaleva kutsui Erolan toimittamaa teosta teoreettisesti vinoutuneeksi, ja tähän näkemykseen on helppo yhtyä. Luokka siis puhututtaa, mutta siihen voi reagoida monilla eri tavoilla.

Kuin tilauksesta tähän tilanteeseen tulee Lontoon yliopiston Goldsmith Collegen sosiologian professorin Beverley Skeggsin vihdoinkin suomennettu Elävä luokka. Kyseessä on feministisen luokkatutkimuksen klassikko, joka täytyi saada suomeksi.

Suomentajat Lauri Lahikainen ja Mikko Jakonen ovat tehneet valtavan työn suomentaessaan teosta useiden vuosien ajan. He ovat suoriutuneet hyvin myös Skeggsin monien hankalasti käännettävien termien kanssa. Skeggs on laajalti oppinut spesialisti, joka merkittävässä etnografiassaan Formations of Class and Gender (1996) käsitteli kotiapulaisiksi kouluttautuvia valkoisia työväenluokkaisia naisia ja heidän työssään muodostamaa käsitystä itsestään ja luokkaeroista.

Skeggs on liikkeellä varmalla agendalla. Elävä luokka on täynnä erilaisia teoreettisia lähestymistapoja, mutta on selvää, ettei Skeggs ole koskaan hairahtunut ”tuloeroista” puhumisen ansaan. Skeggsille luokka ei ole vain luokitteluja tai tulotasoja, vaan marxilaisittain poliittinen voima, joka leikkaa halki jokaisen yhteiskunnan jäsenen muovaten täten yksilöä, joka toimii aina tiettyjen rakenteiden puitteissa. Skeggs on selvästi lukenut Michel Foucaultinsa huolellisesti; hän viitaa edesmenneeseen ranskalaisfilosofiin lukuisia kertoja, kuin myös kapitalismin kärsimysten kronikoitsijoihin Gilles Deleuzeen ja Felix Guattariin.

Skeggs tekee teoksessaan selkeän valinnan: hän ei puolusta keskiluokkaa vaan asettuu kriittiseen positioon tarkastellessaan, miten keskiluokka tekee itsestään coolia niin mustaa kuin valkoistakin työväenluokkaa hyödyntäen. Keskiluokalla on tuskin mitään sellaista kulttuurista pääomaa, joka ei olisi peräisin muista yhteiskuntaluokista. Tarjolla ei siis ole yhdeksää hyvää ja kymmentä kaunista. Skeggs kuvaa armottomalla tavalla, miten työväenluokkaa hallitaan, ja miten työväenluokka on pyritty tuhoamaan ryhmänä aina Margaret Thatcherin ajoista alkaen.

Skeggs tukeutuu vankasti Pierre Bourdieuhin ja Karl Marxiin ja lähestyy luokkaa lukuisten erilaisten käsitteiden, kuten arvon, minuuden ja sukupuolen, kautta. Näiden käsitteiden tuella Skeggs luotaa niin historiaa kuin mediaakin. Hän kirjoittaa muun muassa sellaisista tv-sarjoista kuin Sinkkuelämää, L-koodi ja Pokka pitää. Skeggs luonnehtii näitä sarjoja luokkakonfliktin esiintuojiksi, sillä kyseisissä sarjoissa työväenluokka ja erityisesti työväenluokkaiset naiset kuvataan naurettavina ja huvittavina. Skeggs käyttää liiallisuuden käsitettä puhuessaan siitä, miten työväenluokkaisia naisia kuvataan mediassa: lihavina, tupakoivina, aina liian äänekkäinä. Skeggs on tutkinut myös tosi-tv:tä yhdessä Helen Woodin kanssa.

Kirjan halki kulkee Skeggsin laaja tapa ymmärtää luokka niin kulttuurin kuin materialisminkin kautta ilman, että hän jäisi kiinni kumpaankaan tapaan. Teoksen lopussa olevat dosentti Anu-Hanna Anttilan loppusanat ovat myös kullanarvoiset vastatessaan kysymykseen siitä, miten Skeggsin analyysi sopii Suomeen. Muutaman viikon takaisten eduskuntavaalien tuloksen valossa Skeggs on pelottavan ajankohtainen: voittajapuolueen Juha Sipilän käyttäessä retoriikkaa, joka korostaa epäpoliittista taloudenhoitamista, voi korvissaan kuulla Skeggsin kuvaileman uusliberalistisen itsensä omistamisen idean kaiun.

LUE LISÄÄ

, , , , ,

Kommentoi