Hyvä kurkku Yhdysvalloissa:
osa 5

"Nykyisessä mittakaavassa työ- ja huvimatkailulla ei ole tulevaisuutta. En siis oikein osaa usuttaa ihmisiä hakeutumaan New Yorkiin etsimään vegaanikokemuksia, koska on siinä aika suuri ristiriita."

Hyvä kurkku -palstalla arvioidaan suomalaisten, joskus myös ulkomaisten, ravintoloiden vegaanisia aterioita. Arvioiden kirjoittajat eivät ole ruokatoimittajia, mutta he ovat sitäkin nälkäisempiä ja janoisempia.

New York, 21.4.

Taïm

Olimme päättäneet etukäteen, että hyviä falafeleja pitäisi saada reissulla. Kahta Taïm-ravintolaa oli kehuttu kovasti, ja Central Parkin kävelyn ja tuliaisostosreissun jälkeen pääsimme kävelemään kätevästi asunnon lähellä olevaan Spring Streetillä.

Taïm tarjoaa kolmea erilaista falafelia: perinteisen yrttisen, tunisialaistyylisen harissaisen sekä paahdetuilla punaisilla paprikoilla maustetun. Tilasimme pitafalafelit kahdella ensin mainitulla. Kasviksia, pikkelssejä ja kastikkeita oli tarjolla runsaasti, joten otimme listan mukaan ne with everything, tulisina ja runsaina.

Perinteisissä falafeleissa oli jopa minun makuuni liikaa yrttejä, joten niistä oli tullut turhan pehmeitä. Herkullisia ne silti olivat tietysti. Harissafalafelit olivat täydellisiä: pinnalta rapsakoita ja sisältä sopivan rouheisia mutta kuitenkin meheviä. Parasta olivat kuitenkin runsaat ja monipuoliset täytteet, jotka oli levitetty taiten niin, että joka puraisulla sai kaikkea. Kokonaisuutena tämä olikin parhaimpien syömieni falafelannosten joukossa. Tällaista antaumusta Suomeenkin!

Kotisivut
345 Spring Street

Dumpling Man

Tätä paikkaa olimme odottaneet, sillä hyviä mykyjä oli saatava. Dumpling Manilla on maine suosittuna ja edullisena paikkana, vegaaniystävällisenä ja tunnelmallisena, koska mykyjen leipomista voi seurata aitiopaikalta. Pikkuinen pikaruokapaikka olikin hauskan tuntuinen. Tilasin itselleni neljä kasvismykyä höyrytettynä.

Ainekset olivat monipuoliset: tofua, seitania, jicamaa, paksoita. Valitettavasti täytyy kuitenkin sanoa, että ne eivät vakuuttaneet. Varsinainen ruokapettymys tämä ei ollut, mutta täytteessä ei ollut kunnolla makua, taikina oli liian paksu ja siksi mössöinen, eikä talon dippikastikekaan hirveän erikoiselta maistunut. Ehkä mykyt olisivat toimineet paremmin paistettuina, sillä se mahdollisuus olisi ollut.

Kotisivut
100 Saint Mark’s Place

Cocoron

Palasimme Cocoroniin vielä viimeiselle ilta-aterialle. Edellisen illan tarjoilija ohjasi meidät ilahtuneena samalle paikalle tiskin ääreen. Tilasimme alkupalaksi soijapapuja palkoineen eli edamameja, koska ne ovat aina hyviä, sekä talon omaa moro tofua. Ajatuksena möykky valkoista tofua lautasella ei kuulosta innostavalta, mutta voi herranen aika kun se oli hyvää. En ymmärrä, miten se saattoikaan olla niin ihanaa. Siinä oli ihana suolaisen kermainen tuntu ja maku, ja se muistutti koostumukseltaan hieman fermentoitua tofua. Ehdottomasti parasta tofua koskaan. En kestä, että en ehkä enää koskaan saa maistaa sitä.

Pääruuaksi otimme kaksi zaru sobaa, koska emme halunneet ottaa riskejä ja koska rakastamme molemmat annosta niin paljon. Lisukkeeksi otimme wakamea, joka oli aivan erilaista kuin mikään aiemmin saamani. Se oli aidosti meren tuoksuista ja meriveden makuista. Otimme myös pilkottua yuzu-hedelmää, mutta palat olivat niin pieniä, että en oikein päässyt mausta perille. Hyvää se oli, mutta liian vähän.

Oli mukava katsella, kun pitkän päivän raataneet kokit alkoivat ravintolan sulkeutuessa tehdä toisilleen ruokaa, ja onneksi paikassa oli erillinen tippipurkki keittiön väelle, että heitäkin pääsi muistamaan.

Minun on ikävä Cocoroniin.

New York, 22.4.

Whole Foods

Ennen lähtöpakkausta kävimme ruokaostoksilla, sillä halusin kotiin viemisiksi herkullisen näköisiä kasvismakkaroita ja ihanaa daiya-juustoa. Keräsimme myös pienet salaattiannokset, sillä halusimme kokeilla tätäkin toisen kerran. Valikoima Boweryn myymälässä ei tosin ollut ihan Philadelphian veroinen. Hyvää se silti oli. Tabboulehissa oli kunnolla persiljaa, jättipavut oli etikoitu mahtavasti, ja cashewpähkinätofu oli yllättävänhyvää.

94 East Houston Street

m_52015-04-23-2938

Teany

Ennen lentokentälle lähtöä kävimme vielä tuhdilla aamupalalla, sillä Finnair oli joutunut yllättäen liisaamaan koneen puolalaiselta lehtoyhtiöltä, emmekä olleet varmoja, saisimmeko lennolla ruokaa (lopulta vegaaniruokani oli muuten tulolentoa huomattavasti parempaa).

Tilasimme kaksi ihanaa tuoremehua, vihreän ja sitruksisen. Vaimo otti aiemmin kokeilemani kasvispekonibagelin, minä taas BLT:n (bacon, lettuce and tomato) tempeh-pekonilla. Lopetin matkani jälleen mitä herkullisimmalla leivällä. En ole koskaan saanut lähellekään niin hyvää tempehiä: savuisaa ja mehukasta. Erinomainen vegaanimajoneesi oli sille täydellinen kumppani. Ei tämä Philadelphian cheesesteakia voittanut, mutta lähelle pääsi.

Loppusanat

Selvähän se on, että kaikkea tuota ruokaa tulee ikävä. Vaikka tiesinkin vegaaniruoan suosiosta New Yorkissa, yllätyin silti siitä, miten helposti sitä löytyi ja miten monipuolisia valikoimat olivat. Selvähän se on, että tuonne jää kaipaamaan, vaikka monista suurkaupungin puolista en maalaishiirenä nauttinutkaan.

Mutta jos Hyvä kurkku on jotain osoittanut niin sen, että suomalaisistakin isommista kaupungeista alkaa löytyä yhä paremmin vegaaniruokaa. Olin tällä matkalla ennen kaikkea tekemässä töitä ympäristö- ja resurssikysymysten parissa, eivätkä lentämisen ja kaukomatkailun ongelmat sekä suurkaupunkien näkymättömät lonkerot olleet koskaan kokonaan poissa mielestä, vaikka herkkuruoka yrittikin noita ajatuksia hälventää.

Matkailulla on paikkansa maailmassa, koska toisten ihmisten ja kulttuurien tapaaminen on tärkeää. Nykyisessä mittakaavassa työ- ja huvimatkailulla ei kuitenkaan ole tulevaisuutta. En siis oikein osaa usuttaa ihmisiä hakeutumaan New Yorkiin etsimään vegaanikokemuksia, koska on siinä aika suuri ristiriita.

Ruokamatkailun sijaan parempi vaihtoehto on tietysti se, että suosimme laadukasta ja monipuolista kasvisruokaa suomalaisissa ravintoloissa, jotta täälläkin kehittyisi yhä parempi ruokakulttuuri.

LUE LISÄÄ

, , , ,

Kommentoi