Jurassic World

"Laboratoriossa kehitellään uusia dinosauruksia. Pitää olla enemmän kokoa ja enemmän hampaita – kuten blockbustereissakin."

(USA 2015)
O: Colin Trevorrow
N: Bryce Dallas Howard, Chris Pratt, Ty Simpkins, ja Nick Robinson
K12
Ensi-ilta 12.6. 

 ★★★★☆ 

Viihdyttävässä blockbusterissa ihmiset ovat karikatyyrejä mutta dinosaurukset eläväisiä.

Allosaurus, Brontosaurus, Ceratosaurus, Diplodocus… Pienenä osasin melkein kaikkien niiden nimet. Minulla – kuten varmasti monella muulla kuusivuotiaalla – oli valtavasti erilaisia dinosaurusaiheisia leluja, kirjoja, tarroja sun muuta lelulaatikot pullollaan.

Kesällä 1993 leikkipuistossa alkoi kiertää huhu Jurassic Parkista. Ajan kanssa minulle selvisi, että se on elokuva, sellainen jossa olisi aitoja dinosauruksia! En pysynyt housuissani! Valitettavasti äitini ei päästänyt minua katsomaan sitä elokuvateatteriin, ikärajaan vedoten. Itkin.

Isovanhempani olivat ehkä tietämättömiä moisesta. Soitettuani heille he lupasivat elokuvan minulle lahjaksi, kunhan se tulisi videolle. Joulu tuli ja isovanhempieni paketti muistutti VHS-koteloa. Avasin sen ensimmäisenä. Maailmani romahti. Maa aikojen alussa. Imbesillit! Taas itkettiin.

Lopulta sain tätini hankkimaan elokuvan minulle, ja katsoimme sen yhdessä. Tätini oli huomattavan hämillään elokuvasta ja sen ”jännittävästä” luonteesta, mutta sain kuitenkin pitää kasetin, jonka katsoin yhä uudestaan ja uudestaan. Kun veljeni nauhoitti kasetin päälle jotain helvetin aamuteeveetä, itkin kunnes sain uuden.

Jurassic Parkin jatko-osat olivatkin sitten aikamoista sontaa ja dinosaurusleluni vaihtuivatkin aivan toisenlaisiin asioihin, sydämeni kovettui ajan myötä ja en enää osannut luetella dinoja Diplodocusta pidemmälle.

Leikkipuistoista ja Jurassic Parkista on nyt kulunut 22 vuotta, ja on aika palata dinosaurusten pariin. Jurassic World on suoraa jatkumoa Jurassic Parkille. Sen tarina sijoittuukin 20 vuoden päähän alkuperäisen elokuvan tapahtumista. Puisto on avattu uudelleen, mutta nyt nimellä Jurassic World. Bring it on, olen valmis.

Vanhempiensa avioero-selvittelyiden tieltä huvipuistoon lähetetyt veljekset Gray (Ty Simpkins) ja Zach (Nick Robinson) saapuvat Costa Rican edustalla sijaitsevalle saarelle lautalla – tismalleen samaa reittiä kuin Jurassic Parkin retkikunta kopterillaan – ja matkan päässä heitä pitäisi odottaa heidän tätinsä Claire (Bryce Dallas Howard). Sen sijaan he tapaavat tämän assistentin. Claire on paikan pomo, joten siskon lapsille ei riitä aikaa.

Jurassic World on kuin mikä tahansa massahuvipuisto valtavine tungoksineen, alipalkattuine teinityöntekijöineen, jonoineen ja vekottimineen – ainoana erona on dinosaurusten vahva läsnäolo. Miekkavalaiden sijaan pieneen altaaseen on tungettu valtava Mesosaurus, aasien sijaan ratsastetaan pienillä Triceratopseilla.

Ihmiset ovat kuitenkin jo tottuneet näihin dinosauruksiin, joten saarella sijaitsevassa laboratoriossa kehitellään uusia dinosauruksia. Pitää olla enemmän kokoa ja enemmän hampaita – kuten blockbustereissakin.

Tietenkin homma menee reisille, ja hyvin nopeasti dinosaurukset ovat vapaalla jalalla aiheuttamassa milloin mitäkin kepposta. Onneksi saarella on myös Owen (Chris Pratt), entinen merijalkaväen sotilas, joka on siirtynyt kouluttamaan raptoreita yleisönähtävyydeksi. Juonesta en kerro enempää, sillä se ei ole elokuvassa pääosassa.

Ohjaaja Colin Trevorrowilla on vyönsä alla ainoastaan yksi koko-illan elokuva ennen Jurassic Worldia, mutta tämä ei näy elokuvan ohjauksessa mitenkään negatiivisesti. Steven Spielberg toimi elokuvan tuottajana, ja hänen kädenjälkensä näkyy vahvasti läpi elokuvan. Itse asiassa elokuva viittaa hyvin usein alkuperäiseen elokuvaan ja Spielbergin muuhun tuotantoon: mesosaurukselle syötetään valkohaita ja Chris Pratt temmeltää Indiana Jones –vermeissä.

On totta, että elokuvan hahmot ovat täysiä karikatyyrejä ja hyvin yksiulotteisia sellaisia, mutta tässä elokuvassa se ei vaivannut, dinosauruksiahan nyt katsotaan. Nykyään useimmista viihde-elokuvistakin väännetään väkisin niin saatanan synkkiä, että hirvittää. Itse hymyilin lähes koko elokuvan ajan, nauroin ja säikyin. Jurassic World ei myöskään ota itseään kovin vakavasti ja on ihan rehellisesti hömelö.

Näyttelijät suoriutuvat käsikirjoituksen puitteissa riittävän hyvin, ei mitään huimia suorituksia. Miehillä on muskelit ja moottoripyörät, mimmeillä korkkarit ja taipumus joutua kiipeliin. Elokuva tiedostaa kyllä tämän asetelman ja vinoilee sille itsekin, mutta avaa sen jälkeen vain enemmän paidannappia ja ottaa kannettavakseen isompia pyssyjä.

Jurassic Worldin dinosaurukset ovat kuvauksellisia ja ihmiset kauniita. Siellä myös Tyrannosaurus ja Velociraptor eroavat ystävinä. Se on viihdyttävä maailma se sellainen.

LUE LISÄÄ

, , , , , ,

Kommentoi