Zeytuun, Tampere, 4.5.2015

"Tämä porukka oli selvästi kiinnostunut ruoastaan ja halusi levittää Lähi-idän ruokakulttuuria tamperelaisille. Mitään tämän tasoista ei muistaakseni ole koskaan kaupungissa ollutkaan. "

Hyvä kurkku -palstalla arvioidaan suomalaisten, joskus myös ulkomaisten, ravintoloiden vegaanisia aterioita. Arvioiden kirjoittajat eivät ole ruokatoimittajia, mutta he ovat sitäkin nälkäisempiä ja janoisempia.

Olin koko maanantaipäivän pitkällä luentoreissulla itäiseen Suomeen. Totta kai eväitä oli mukana, koska minulla on vaimo, joka vastaa evästarve-epäröintiini aina elokuvan Kauas pilvet karkaavat repliikillä ”Otat kuitenkin mukaan.”

Mutta eihän eväillä koko päivää pärjää. Juna toi minut Tampereelle iltakahdeksan aikaan, ja minulla oli parahultainen nälkä ja sopivasti tunti aikaa Lempäälän junaan eli hyvä paikka syödä jotain ”varsinaista”. Junamatkalla olin huomannut parinkin tutun intoilleen uudesta Lähi-idän ruokaa tarjoavasta ravintolasta aseman lähellä, joten pakkohan sitä oli heti kokeilla.

Zeytuun oli heti ensi silmäyksellä viehättävä paikka. Avara ja valoisa mutta ei lainkaan kalsea, koska tila oli sisustettu hyvällä maulla ja harkiten. Sopivan itäisen välimerellinen tunnelma, hauskasti keittokirjoja hyllyillä ja hillitty musiikki. Henkilökunta toivotti minut tervetulleeksi ystävällisen innostuneesti. Tämä porukka oli selvästi kiinnostunut ruoastaan ja halusi levittää Lähi-idän ruokakulttuuria tamperelaisille. Mitään tämän tasoista ei muistaakseni ole koskaan kaupungissa ollutkaan. Lähi-idän ruokaa ja on yritetty tuoda laajemmin parissa kebab- ja falafelpaikassa, mutta nyt ote on paljon asiantuntevampi. (Sanottakoon, että on joillain aiemmilla yrittäjillä ollut huonoa onneakin, eivätkä he osuneet hedelmälliseen aikaan. Etenkin kasvisruualla on nykyään paljon parempi menekki.)

Päätin kokeilla meze-annosta, koska se oli hyvä tapa testata ravintolan ruokaa monipuolisesti. Kysymys ruuan vegaanisuudesta ei herättänyt hämmennystä, vaan sain selvät ja avuliaat vastaukset. Kokkikin vielä varmisti asiaa, joten ei jäänyt mitään epäilyksen tunnetta. Ihanaa.

Annoksessa oli viininlehtikääryleitä, marinoituja kikherneitä, baba ganoushia (tahnaa paahdetusta munakoisosta), tabboulehia, hummusta, salaattia ja pari falafelia. Viininlehtikääryleet olivat tavallisen hyviä – nehän maistuvat suunnilleen samalta kaikkialla, enkä osaa arvioida niiden eroja. Kikherneisiin oli saatu hyvin sitruunan ja oliiviöljyn makua. Baba ganoushista pidin kovasti. Opin tekemään sitä itse vasta pari vuotta sitten, ja teen sitä aivan liian harvoin. Tässä oli kunnollinen itse tehdyn maku ja onnistunut rakenne, ei liian sileä.

Kuten Levantin arviossa totesin, tabboulehissa pitää olla kunnolla persiljaa. Kuivakat bulgurin hallitsemat salaatit eivät ole tabboulehia. Kuten Levantissa, täälläkin tabbouleh oli erinomaista. Persilja oli pääosassa, ja muutenkin vihannesten maku tuli hyvin esiin. Hummuskin oli onnistunutta. Salaatti oli tehty monipuolisista aineksista ja siinä oli hyvä vahva etikka.

Entä ne falafelit? Ihan kulman takanahan on Soho, jossa tarjotaan erinomaisia yrttisiä ja valkosipulisia palleroita. Nämä olivat toista koulukuntaa, tummia ja mausteisia: paljon juustokuminaa eli jeeraa ja muita perinteisiä mausteita. Sellaisia tein itsekin ennen sekoamistani korianterisiin. En ollut syönyt hyvin tehtyjä tämän tyylin falafeleja pitkään aikaan, joten olin oikein tyytyväinen. On todella mukavaa, että nämä kaksi hyvää falafelpaikkaa ovat valinneet eri tyylin, joten ne täydentävät toisiaan eivätkä kilpaile. (Toki ravintoloiden tyylit ovat muutenkin niin erilaisia, että ne tyydyttävät eri tarpeita. Kevyitä terveellisiä aterioita vs. kaljaa ja baarimättöä, giniäkin. Molempi parempi.)

Ruokajuomaksi tilasin minttuisen appelsiinimehun tai smoothien. Koostumus oli minusta lähempänä hedelmälihaista mehua, ja hyvä niin, sillä se toimi erinomaisesti ruokajuomana. Raikas minttu ja appelsiinin kirpeys sopivat kaikkiin annokseni makuihin. Mehu tehtiin paikan päällä, ja se oli erittäin laadukasta. En tiedä, miten täällä tarjolla olevista appelsiineista olikin saatu niin paljon makua esiin.

m_Zeytuun1

Ystäväni saapui sattumalta paikalle, kun olin lopettelemassa ateriaani. Hän otti ruokajuomaksi vihreää teetä. Teeannokseen kuului yllättäen saksanpähkinällä täytettyjä taateleita, jotka oli kuorrutettu tahinilla ja pistaasimurulla. Toivottavasti ne ovat vegaanisia, sillä niitä on pakko päästä kokeilemaan. Herkkua olivat kuulemma.

Kirjoitan tätä arviota seuraavana aamuna ja harkitsen vakavasti käymistä Zeytuunissa tänäänkin. Ehkä tuliaisten hakeminen vaimolle olisi hyvä tekosyy.

Zeytuun
Tuomiokirkonkatu 21 LH 2
Tampere

Facebookissa

LUE LISÄÄ

, , , ,

Kommentoi