Tytöt ei osaa räppää, piste!

"Miehet ovat dominoineet kauan räppigenreä, mutta nyt on uusia lupauksia nousemassa ainakin undergroundpiireissä."

 Kuva: Saara Salama

Rauhatäti ja Pyhä Lehmä antavat hyvien asioiden tapahtua.

”No koitapa, häh-hää, itte!” uhoavat Rauhatäti ja Pyhä Lehmä sinkkulohkaisullaan nimeltä Tytöt ei osaa räppää, piste!

”Miehet ovat dominoineet kauan räppigenreä, mutta nyt on uusia lupauksia nousemassa ainakin undergroundpiireissä”, naiset kertovat.

Kun Sini Sabotage on päässyt jo kaupalliseenkin maineeseen, menee naisräpillä heidän mielestään tätä nykyä jo aika hyvin.

Rauhatäti alias Hanna Yli-Tepsa ja Pyhä Lehmä eli Karoliina Niskanen istuvat mukavasti Mbarin penkeille ja tsuumi laitetaan käyntiin. Miten tämä kaikki alkoi?

”Me ollaan kirjoitettu aina. Ja kuunnellaan kaikenlaisia musiikkia: eri kielistä, eri aikakausilta ja eri trendeistä.”

Pyhä Lehmä räppäsi jo ala-asteella veljensä kanssa, mutta isolla volyymilla räppitouhua on nyt tehty kolmisen vuotta.

Kummallakaan ei ole suomen kielestä korkeakoulutaustaa, mutta lukeminen ja muu harrastuneisuus auttavat rap-lyriikoiden kirjoittamisessa. Helpolla naiset eivät halua itseään päästää biisien suhteen, vaan haastavat itseään aina uudestaan esimerkiksi rytmiikalla tai tahdilla. Kopioita jo kuulluista viisuista ei myöskään olla tekemässä. Aiheet kerätään omasta ympäristöstä.

”Henkilökohtaiset asiat, ympäristön ja maailman tila, ja yhteiskunnan ongelmat inspiroivat paljon. Joskus sanat vain kumpuavat biittiä kuunnellessa”, kertoo Hanna Yli-Tepsa.

Rauhatädille ja Pyhä Lehmälle onkin tärkeää vaikuttaa sanoman kautta. Tekstejä syntyy milloin missäkin: bussissa, metrossa, kahvilla, keikalla. Hyvässä flowssa saattaa koko teksti tulla kerralla. Biisi, joka on niin sanottu ”hiomaton timantti”, saattaa olla paljon parempi kuin pitkään viilattu pätkä.

”Biisejä treenataan kotona, ja keikkoja varten käydään studiolla ottamassa tuntumaa bändiin”, räppärit kertovat.

Suomenmaassa ei lyödä helpolla rahoiksi musiikkibisneksessä, ei myöskään räpissä. Rauhatäti ja Pyhä Lehmä löytävät kuitenkin päivätöidensä lisäksi aikaa käydä kouluissa ja kerhoissa vetämässä räppityöpajoja.

”Räppityöpajoista saa paljon, kun huomaa, miten eri-ikäiset ihmiset ensi kertaa pitkään aikaan heittäytyvät leikittelemään sanoilla ja uskaltavat muiden edessä kertoa vaikeitakin asioita.”

Omaa juttua jatketaan vielä pitkään, sillä niin voimaannuttavaa musiikin tekeminen näille naisille on.

”Pitää kuunnella omaa sydäntään ja avata se universumille, niin hyviä asioita tapahtuu.”

 

LUE LISÄÄ

, , , , ,

Kommentoi