Kaunotar ja hirviö

"Baletissa herkutellaan erityisesti hirviön maagisessa valtakunnassa asustavilla hahmoilla. Tarkkaan mietityt yksityiskohdat ovat mieleenpainuvia ja tekevät baletista omaperäisen ja erottuvan"

Suomen Kansallisbaletti, Kansallisooppera
Jäljellä olevat esitykset: la 5.9. klo 12, to 10.9. klo 19 ja la 12.9.

 

 ★★★★☆ 

Kepeys ja ilo leikittelevät klassikkosadun lumotussa maailmassa.

Nuori turhamainen prinssi kieltäytyy auttamasta köyhää ja raihnaista vanhusta. Nuorukaisen torjuma mies paljastuu velhoksi. Velho vastaa julmuuteen muuttamalla kauniin prinssin rumaksi hirviöksi. Hirviö eristäytyy palatsiinsa.

Tästä asetelmasta alkaa klassikkosatu Kaunotar ja hirviö. Sadun voi nyt nähdä Suomen Kansallisbaletin esittämänä. Kaunotar ja hirviö -baletti sai ensi-iltansa viime vuoden helmikuussa. Suuren kysynnän vuoksi siitä on järjestetty tänä syksynä uusintaesityksiä.

Baletin koreografian on tehnyt tanssija-koreografi Javier Torres. Hän on ottanut kaiken irti satuhahmoista siirtäessään tarinan näyttämölle. Lavastus on Torresin ja Annukka Pykäläisen käsialaa. Sadunhohtoinen, lumottu maailma avautuu katsojien eteen.

Alku on visuaalisesti vaikuttava. Prinssin kauniit kasvot muotoutuvat hirviön kasvoiksi. Muuttuneet hirviökasvot siirtyvät projisointina esirippuihin reunustamaan prinssin valtakuntaa. Torresin maailma pysyttelee etäällä Disneyn luomasta versiosta. Se on hauskempi, hurjempi ja muistuttaa Lewis Carrollin Liisan seikkailuja ihmemaassa. Ottorino Respighin musiikki on balettiin nappivalinta.

Baletissa herkutellaan erityisesti hirviön maagisessa valtakunnassa asustavilla hahmoilla. Tarkkaan mietityt yksityiskohdat ovat mieleenpainuvia ja tekevät baletista omaperäisen ja erottuvan. Kaunottaren saapuessa Hirviön palatsin ovelle, hän kohtaa ensimmäisenä ovesta tunkeutuvat leikittelevät ja kiusoittelevat käsivarret. Ne käyvät humoristista ”keskustelua” Bellen kanssa, kuin olisivat pitkään tylsistyneinä odottaneet vieraita. Kun Belle saapuu linnaan hän huomaa, että mikään ei ole sitä miltä ensi näkemältä vaikuttaa. Kiinalainen vaasi muuttuu eläväksi ja kanitaulujen potretit hiipivät ulos kehyksistään ja käyvät tanssiin.

Parasta baletissa on hauskuus, joka tuodaan esille tarunomaisten hahmojen leikkisyyden kautta. Heti saavuttuaan Hirviön lumottuun linnaan Kaunotar kohtaa Hirviön uskollisen palvelijan, Pikkuhirviön. Colin Jacobsin esittämä hahmo kirvoittaa yleisöltä suurimmat naurut – Pikkuhirviö esittää tuuletustanssin ollessaan iloinen, yleisöä huvittaa kun pieni liskonnäköinen olento ei jaksa raahata Kaunottaren raskasta matkalaukkua perässään. Sympaattinen hahmo ilmentää tarinassa vaihtuvia tunnetiloja koko kehollaan.

Javier Torresin baletissa ei nähdä teknisesti niin vaativia tanssikohtauksia kuin klassikkobaleteissa kuten Joutsenlampi tai Don Quijote. Esitykset ilmentävät kepeyttä ja iloa. Kaunottaren (Linda Haakana) ja Hirviön (Michal Krčmář) pas de deux -osuudet soljuvat sulavasti, tanssijoiden kemiat pelaavat hyvin yhteen.

Lopussa Bellen rakkauden muutettaessa Hirviön jälleen prinssiksi nähdään lavalla hieno valoshow. Muutenkin baletissa on hienosti hyödynnetty valoja ja erityisefektejä. Kuten moni muukin baletti tai satu, myös Kaunotar ja hirviö huipentuu suureen hääjuhlaan, jossa häävieraat kuten kerubit, patsaat, faunit, nymfit ja tuliperhoset esittävät kukin oman tanssinsa.

Koreografia: Javier Torres
Musiikki: Ottorino Respighi, Gioachino Rossini, J.S. Bach, Sergei Rachmaninov
Lavastus: Annukka Pykäläinen, Javier Torres
Puvut: Erika Turunen
Valaistus: Olli-Pekka Koivunen
Musiikin johto: Pietro Rizzo
Belle, kaunotar: Linda Haakana
Kuningas Alexander, hirviö: Michal Krčmář
Pikkuhirviö: Colin Jacobs

 

 

LUE LISÄÄ

, , , , , ,

Kommentoi