Jälkeenjäävät

"Kaiken synkkyyden keskelläkin hahmot, tilanteet ja tapahtumat ovat hauskoja."

Q-teatteri 17.9.—12.12.2015

 ★★★★☆ 

Jälkeenjäävät ei tarjoile katsojalle valmiiksi jäsenneltyjä vitsejä

Tässä on näytelmä, jonka nähtyäsi arkiset asiat kuten Alepassa käyminen, asuntonäyttö tai paikallisjunassa matkustaminen ovat kuin huomaamattasi saaneet uuden tason. Tässä on myös näytelmä, joka ei noudata kovinkaan monia normeja käsikirjoituksensa, kohtausten, tai, no, oikein minkään suhteen.

Hyvä teatteri ei tarjoile katsojalle valmiiksi jäsenneltyjä vitsejä. Hyvä teatteri saa meidät, ei, se pakottaa meidät ajattelemaan. Ja juuri sen Q-teatteri tekee kerta toisensa jälkeen. Niin nytkin.

Kuinka paljon meidän tulisi ajatella sitä, mitä muut meistä ajattelevat? Mitä täysin tuntemattomat, paikallisjunassa vieressä istuvat henkilöt meistä ajattelevat? Entä tulisiko meidän ajatella omaa kuolemaamme?

Se on muuten juuri niin, että elämme elämäämme enimmäkseen miettimättä kuolemaamme. Se on juuri niin, eikä mitenkään muuten. Jälkeenjäävät viittaa nurkan takana vaanivaan kuolemaan tuon tuosta. Se tulee kun on tullakseen, ja monesti on paljon aiemminkin. Jälkeenjäävät ravistelee katsojaa.

Kohtaus, jossa Tommi Korpelan esittämä hahmo järjestää tiedotustilaisuuden perheelleen kertoakseen heille löytäneensä uuden, parikymppisen tyttöystävän, on paitsi hykerryttävän hauska, herättää se myös hieman syvällisemmin kyseenalaistuksia ihmissuhteista ja niiden kestävyydestä. Tai ylipäätään kaiken pysyvyydestä.

Jotain näytelmän nyanssien tasosta kertoo toisaalta myös se, että edellä mainitun pitkän kohtauksen dynaamisin lause tulee nuorta tyttöystävää esittävän Lotta Kaihuan suusta, vaikka hän ei juuri muuta koko kohtauksessa sanokaan.

Jussi Nikkilän laulama ja kitarallaan itseään säestämä biisi on esityksen helmiä. Sanoitustapa tuo elähdyttävästi mieleen Dave Lindholmin. Rakastavan humoristisesti. Ehkä koko näytelmässä on kyse juuri siitä, rakastavasta huumorista. Kaiken synkkyyden keskelläkin hahmot, tilanteet ja tapahtumat ovat hauskoja. Toisinaan hieman makaaberilla tavalla, mutta kuitenkin. Elämä on hauskaa.

Parhaiten tätä ilmentää läpi koko näytelmän kulkeva tarina Lotta Kaihuan roolihahmon pakonomaisesta tarpeesta ajatella, että miltä hänen toimintansa näyttää muiden silmin katsottuna.

Monet työryhmästä ovat olleet tekemässä myös television legendaarista Ihmebantu-sarjaa, ja se näkyy Jälkeenjäävissä vahvasti. Koska Ihmebantu oli kuitenkin niin vahvaa laatua, tätä ominaisuutta ei voi oikein mitenkään päin laskea näytelmälle ainakaan miinukseksi.

Ohjaus: Jani Volanen
Rooleissa: Tommi Korpela, Lotta Kaihua, Elena Leeve, Pirjo Lonka, Jussi Nikkilä, Eero Ritala

LUE LISÄÄ

, ,

Kommentoi