Breaking the Waves

"Bessin syöksykierre uskossaan ja rakastamisen kyvyssään osoitetaan näyttämökuvassa ja puvustuksessa tehokkaasti."

Suuri näyttämö, Oulun kaupunginteatteri
Esityksiä 9.4.2016 asti

 ★★★★☆ 

Elokuvan näyttämöversio murtaa yksityisen rakkauden rajat.

On rohkea veto myydä teatterikappaletta sillä kärjellä, että esityksestä 80 prosenttia on livevideokuvaa. Teatteri kun itsessään on etäisyyden ja kokonaisvaltaisen näyttämökuvan taidetta, joka harvoin pakottaa katseen kasvoihin tai tiukkaan raamiin. Teatteri sallii katseen harhailla, havaita ja poimia; videokuva rajaa öljymaalauksen tavoin palasen kokonaisuutta ja tuo sen ihan liki.

Oulun kaupunginteatterin Breaking the Waves -sovituksen tapa käyttää livevideota oudoksuttaa aluksi. Miksi tarttua detaljeihin, miksi tuo kameramies on tuossa keskellä kohtausta, miksi mittauttaa näyttelijöiden taitoa näytellä yhtäaikaa isosti ja pienesti, kameralle ja satapäiselle läsnä olevalle yleisölle.

Oudoksunnan oheen nousee vahva vierikokemus. Kun kamera kuljettaa suljetun lavastuksen takana linssiään päähenkilö Bessin kampauspöydän tavaramäärän yllä, jää Jeesus-kuvien ohella mieleen patsaiden korkuinen siniharmaa dildo. Missään vaiheessa siihen ei enää palata, sitä ei selitetä, Bess on kuitenkin ”kilteistä kiltein kiltti tyttö”. Pieni pystypäinen detalji ikäänkuin asettaa koko näytelmään sen ristiriitaisen tunnelman: on kova halu ja kova usko. Vahva rakkaus ja vielä vahvempi kyky välinpitämättömyyteen.

Breaking the Waves perustuu Lars von Trierin vuoden 1996 elokuvaan, joka on ollut monelle sen aikanaan nähneelle käänteentekevä kokemus, draama uskon, mielenterveyden ja rakkauden kolminaisuudesta, jossa ei välttämättä todellakaan käy hyvin. Pohjoisten uskonlahkojen historiaa ja nykyisyyttä tuntevalle näyttämösovitus on looginen valinta juuri Ouluun, aivan kuten Taivaslaulukin.

BtW_Raudaskoski

Tarinassa käsitellään kiinnostavalla tavalla ensin parisuhdetta, suhteessa olevien kaipuuta toisiaan kohtaan ja yhteisön vaikutusta siihen. Kaikki tämä kuitenkin tallautuu tragedian jalkoihin, kun herkän ja naivin Bessin tuore aviomies Jan loukkaantuu öljynporauslautalla. Liikunta- ja rakastelukykynsä menettänyt Jan käy useasti kuoleman reunalla ja yhtä monta kertaa Bess hänet sieltä rukoilemalla pelastaa. Tai niin hän itse kuvittelee.

Bessin syöksykierre uskossaan ja rakastamisen kyvyssään osoitetaan näyttämökuvassa ja puvustuksessa tehokkaasti. Yksityiset, pienet tilat avautuvat hiljalleen, seinät nousevat ja sisäkatot poistuvat. Bessin luonnonlapsitrikoiden tilalle tulee hento, ihonvärinen alusvaatteen tapainen olkainmekko.

Kaiken keskiössä on näyttelijä Lotta Vaattovaara. Bessin persoonan lukemattomien fasettien tulkinta ja intensiivinen katse on haaste kamerankin edessä, saati sitten ruumiillisena näyttämöheittäytymisenä. Ohjauksellisena ratkaisuna ruumis ottaa vallan loppua kohti mentäessä ja kun näyttämö on aivan kokonaan auki, väliseinät poissa ja tilaa olisi vaikka pienelle helikopterille, kaappaa Vaattovaaran Bess kaiken itselleen vain hetki ennen julmaa ja turhaa loppua.

Janne Raudaskosken olen nähnyt nuorempana ja vähän vanhempanakin lukemattomissa Oulun kaupunginteatterin näytelmissä, ja pitänyt hänestä tyttömäisesti lähinnä klassisen komeuden ja lavapresenssin takia. Janin rooli tuntuu kuitenkin olevan kuin kirjoitettu Raudaskoskelle, niin hyvin hän öljynporaajan nahan päälleen pukee.

Kiinnostavana ilmiönä Breaking the Waves on jo toinen Oulun kaupunginteatterin näytelmä lyhyen ajan sisällä, joka on ohjelmistossa myös jossain eteläsuomalaisessa laitosteatterissa. Turun kaupunginteatteri ehti Oulun edelle Breaking the Wavesillaan viime keväänä ja tekijäkaartikin oli astetta teeveestä tutumpi. Turun tuotantoa näkemättä voi silti turvallisin mielin sanoa, että Oulun Breaking the Waves kannattaa matkustaa katsomaan kauempaakin.

Ohjaus: Hilkka-Liisa Iivanainen
Dramatisointi: Vivian Nielsen Lars von Trierin elokuvakäsikirjoituksen pohjalta
Skenografia: Annukka Pykäläinen
Pukusuunnittelu: Annukka Valta
Valosuunnittelu: Juha Itkonen
Musiikki: Samuli Laiho
Rooleissa: Lotta Vaattovaara, Janne Raudaskoski, Heli Haapalainen, Jyri Ojansivu, Tuula Väänänen, Markus Järvenpää, Mikko Korsulainen, Pentti Korhonen, Antti Kyllönen, Roope Sulkala

LUE LISÄÄ

, , , ,

Kommentoi