Tyttökuningas

"1600-lukulaista kuninkaallista naista on ollut taatusti haastava ymmärtää – etenkin, kun Kristiina eli aikansakin standardien mukaan täysin oman päänsä mukaan."

(The Girl King, Suomi–Ruotsi–Kanada–Ranska–Saksa 2015)
O: Mika Kaurismäki
N: Malin Buska, Sarah Gadon, Michael Nyqvist, Lucas Bryant, Laura Birn, Patrick Bauchau
Ensi-ilta 11.12.2015

 ★★★★☆ 

Ruotsin oman neitsytkuningattaren inhimillisesti liikkuva kuva.

Ruotsin kuningatar hypähtelee pitkässä valkoisessa yöpaidassaan kivisen linnan sokkeloisia portaita pitkin ruskeat hiukset valtoimenaan. On se hetki yöstä, kun kukaan ei vahdi, kysy, kyseenalaista, oikaise tai haasta Kristiinaa. Lapsenkasvoinen kuningatar pysähtyy äkisti, sillä hänen edessään seisoo hämmentyneesti hymyilevä Ebba Sparre.

Tässä kohtauksessa on Mika Kaurismäen draaman ydin: Tyttökuningas on intiimi mutta suureellinen. Se on osa sivuun jäänyttä pohjoismaista historiankirjoitusta ja muotokuva naisesta, joka ei halunnut olla vain nainen. Onnekseen Kristiina syntyi kuninkaan tyttäreksi ja sai kasvatuksen, joka oli normaalisti sallittu vain pojille.

Lajityypistä ja aiheesta toiseen hypähtelevä vanhempi Kaurismäki ei olisi ollut mielessäni ensimmäinen vaihtoehto Tyttökuninkaan ohjaajaksi, mutta elokuvan katsomisen jälkeen luontevampaa valintaa on vaikea kuvitella. Vaikka kaikki Mika Kaurismäen elokuvat eivät napakymppejä olekaan, on niissä kaikissa dokumentaarisuudesta tai fiktiivisyydestä riippumatta syvä inhimillinen läheisyyden tunne. Tyttökuninkaasssa se tavoitetaan rohkeilla lähikuvilla, joissa näyttelijä toisensa jälkeen tekee lihaksi palasen kiehtovaa Ruotsin historiaa.

Malin Buska tekee nimiroolissa niin järisyttävän vahvan roolityön, että on pieni ihme, jos hän ei pääse valitsemaan jatkossa töitään. 1600-lukulaista kuninkaallista naista on ollut taatusti haastava ymmärtää – etenkin, kun Kristiina eli aikansakin standardien mukaan täysin oman päänsä mukaan. Hän luki ja keräsi kirjoja piittaamatta siitä, olivatko ne protestanttien vai katolisten kirjoittamia. Hän vaati rauhaa aikana, kun poliittinen ilmapiiri edellytti pitkittyneen sodan edelleen pitkittämistä. Hän rakasti intohimoisesti kamarineitonsa mieltä ja ruumista, ja kieltäytyi tuottamasta valtakunnalle kruununperillistä. Hän luopui kruunustaan vain 28-vuotiaana täysin omasta tahdostaan.

Tyttökuningas on yllättävä elokuvanakin, sillä se on Kristiinan ja Ebba ”Bella” Sparren (Sara Gadon) suhteen kuvauksessa umpiromanttinen draama, mutta hovin poliittiset tilanteet ja filosofi René Descarterin (Patrick Bauchau) päätyminen Ruotsin hoviin esitetään historiallisen uskottavasti ja tarkasti, kuivastikin. Michael Nyqvistin läsnäolo Kristiinan ohjaajana ja lähimpänä neuvonantajana Axel Oxenstiernana on kiinnostavan yksiulotteinen – yleensä rooli, joka on varattu kiintiönaisille sivurooleissaan.

LUE LISÄÄ

, , ,

Kommentoi