Pasi was here

"Jokainen meistä tuntee jonkun oman elämänsä Pasin."

KOM-teatteri, Helsinki
Esitykset 14.5.2016 asti

 ★★★★★ 

KOM-teatterin uutuus vie katsojat 1980-luvun tunnelmiin Savonlinnan Kellarpellon lähiöön.

Kun vähän yli kolmekymppisiksi ehtineistä lapsuuden parhaista kavereista toinen päätyy kotikaupungissaan itsemurhaan, toinen jää punavuorelaiseen asuntoonsa pohtimaan muistokirjettä kuolleelle kaverilleen Pasille.

Jokainen meistä tuntee jonkun oman elämänsä Pasin. Se ala-asteen rauhaton kaveri, jota ampiainen pisti silmään, kun tämä löi niiden pesää kepillä. Pasi oli se jätkä, joka kävi omenavarkaissa opettajan omenapuussa ja täytti opettajan postilaatikon sitten niillä varastamillaan omenoilla.

Pasi oli se jätkä, joka ala-asteen urheilukilpailussa juoksi mittamiehenä liian aikaisin kentälle ja sai kuulantyöntökuulan päähänsä. Pasi oli täynnä anarkistista elämäniloa, jonka koulu ja yhteiskunta pyrkivät parhaansa mukaan tukahduttamaan.

Ylä-asteella Pasi maistoi tupakkaa ja keskiolutta vähän ennen kuin muut. Hän istui jälki-istunnoissa ja sai kokeista vitosia ja kutosia, mutta ei tyhmyyttään, vaan siksi koska mielenkiinto ja keskittymiskyky opettajan merkityksettömiltä tuntuviin jorinoihin ei millään pysynyt yllä.

Lopulta, kun muut lähtevät suurten kaupunkien kouluihin kasvamaan ihmisinä, Kellarpellon ja kaikkien muidenkin pikkupaikkakuntien pasit jäävät pyörimään paikalliseen baariin ja elämään loputtomia teinivuosiaan, jotka vuosi vuodelta muuttuvat yhä melankolisimmiksi.

Näytelmä saa katsojan ajattelemaan omia tuttaviaan. Kaikki ne menneiden vuosien frendit, joiden kanssa nykyään ei ole muuta yhteistä kuin muistoja. Muistoja ikään kuin toisesta todellisuudesta, menneisyyden haavekuvia, jotka aika on kullannut. Mikä meistä enää nykyään todella tekee kavereita?

Paikoin Pasi was here tuo mieleen Q-teatterin Hämeenlinnan (2013), sillä kummatkin pohtivat pikkukaupungin ihmisten elämää suhteessa Helsinkiin. Kummatkin jatkavat tematiikkaansa myös tavallisuuden normien yhtäaikaisesta mukavasta ja ahdistavasta kultaisesta häkistä yksilön näennäiseen vapauteen ja ahdistukseen.

Juho Milonoffin esittämän Hemmon johdolla edetään Pasi was heren kohtauksesta toiseen. Välillä käydään läpi varhaisteinin seksuaalisuuden kehittymistä. Hemmo seuraa kuin vierestä oman seksuaalisen kiinnostuksensa heräämistä sekä tyttöjä että poikia kohtaan.

Kohtaus saa huipennuksensa, kun Vilma Melasniemen esittämä pornotähti Sarah Young käy toteamassa Hemmolle, että ei homoseksuaalisuutta tarvitse pelätä. It’s okay to be gay, on Youngin viesti Hemmolle.

Pasia esittävä Johannes Holopainen tekee todella luontevaa työtä menneisyyden haamuna, joka ei suostu pelkästään Hemmon nostalgisoinnin työkaluksi, vaan tuo väkisin esiin myös muistoja, jotka sijoittuvat Kellarpellon kellareiden synkkiin pannuhuoneisiin.

Useassa eri roolissa nähtävä Robert Enckell on parhaimmillaan päiväkodin hoitotätinä, joka vihaa lapsia ja rakastaa Jeesusta.

Käsikirjoitus: Veikko Nuutinen
Ohjaus: Lauri Maijala
Lavastus: Janne Vasama
Puvut: Niina Pasanen
Rooleissa: Robert Enckell, Johannes Holopainen, Vilma Melasniemi ja Juho Milonoff

LUE LISÄÄ

, ,

Kommentoi