Hyvä kurkku:
Jalla Jalla, Tampere

"Avasin noutoruokapaketin innostuneena, ja vastaan pelmahti juuri oikea tomaatin, etikan ja paahdetun sipulin aromi."

13.8.2018

Vuonna 2010 perustettu Hyvä kurkku on arvioinut satojen suomalaisten ja ulkomaisten ravintoloiden vegaanitarjontaa. Manun ja Jullen perustamaa palstaa hoitaa nykyään pääosin Ville, joskin perustajatkin tekevät satunnaisia vierailuja. Hyvä kurkku toimii myös Facebookissa. Arvioita kirjoitetaan vapaaehtoistyönä, palkkiona nautinto ja usein kovin täysi maha. Juomakin maistuu.

Jalla Jalla oli suosikkipaikkojani joskus vuosituhannen alkupuolella, ehkä aikaisemminkin. Liki parikymmentä vuotta sitten joka tapauksessa. Silloin vegaanisen ruoan tarjonta oli olematonta, ja falafelit olivat kuningas (kun toinen vaihtoehto oli lähinnä kiinalaisten ”sekavihanneksia”). Kunnollisia ei kuitenkaan tahtonut saada oikein mistään – Helsingissä käydessä tuli mätettyä ilolla Stadin Kebabin tehdaspullia ja Turussa sen yhden torin likeisen paikan annoksia, koska ylipäänsä sai falafeleja. Jalla Jalla taisi olla ensimmäinen paikka, joka tarjosi kunnollisia paikan päällä tehtyjä palleroita.

En enää muista, missä ensimmäinen toimipiste sijaitsi, sillä Jalla Jalloja taisi olla välillä parikin, mutta ainakin Rautatienkadulla tuli asioitua paljon. Jossain välissä ravintola muutti Näsilinnankadulle nykyisen toimipisteeseensä. Omistajat ovat ilmeisesti vaihdelleet vuosien varrella, ja niin on tyylikin. Vielä kuutisen vuotta sitten kävin epäsäännöllisesti syömässä ful medames -annoksen, vaikka paikan taso olikin laskenut muuten roimasti. Härkäpapupata ful on suuria ruokarakkauksiani, köyhän keittiön neronleimauksia, josta on olemassa lukemattomia erilaisia versioita kokonaisista pavuista tehdystä muhennoksesta paputahnaan – joka tapauksessa herkkua kaavitaan suuhun ohutleivän avulla. Falafelit muuttuivat kuitenkin melko onnettomiksi, ja pitkään Tampereella ei saanut kelvollisia. Sitten ful medameskin heikkeni ja poistui lopulta valikoimasta, ja lakkasin käymästä varmaan viisi vuotta sitten.

Törmäsin kuitenkin jo jonkin aikaa sitten Facebookin Vegaaninen Tampere -ryhmän keskustelussa mainintoihin, että Jalla Jallan taso olisi parantunut kovasti (uusien pitäjien myötä?). Kesti kuitenkin aika kauan, ennen kuin satuin sopivasti niille kulmille. En kerennyt paikan päälle syömään, vaan kuva on noutoannoksesta.

Falafelit eivät kiinnostaneet, sillä kaupungista löytyy nykyään niin monta loistavaa paikkaa. Sen sijaan päädyin valitsemaan laajalta kasvisannosten listalta egyptiläisen klassikon kosharin (tai kusharin). Kuten ful, se on köyhän keittiön luomus, ja siitä on tullut käytännössä Egyptin kansallisruoka. Riisiä, makaronia (kyllä), linssejä, kikherneitä, paahdettua sipulia ja etikkaista tomaattikastiketta. Halpaa ja täyttävää ruokaa, kuten suurin osa vastaavista ruokalajeista kautta maailman. Muistan itse törmänneeni siihen 90-luvulla klassisessa Al Niil- ruokakaupassa, joka oli silloin vegaaniruoan etsijöiden mekka: laadukkaita falafeljauheita, vegaanisia einesaineksia ja jopa ensimmäiset vegaanijuustot ilmeisesti koko maassa! ”Koshari-seos” oli hämmentävä näky: riisiä, makaronia, linssejä ja mausteita muovipussissa. Kokeilin ja ihastuin. Kuitenkin vasta varmaankin Anthony Bourdainin ohjelmasta sain tietää, kuinka merkittävä ruokalaji se onkaan (samassa ohjelmassa Bourdain mätti suuhunsa aamiaiseksi fulia).

Avasin noutoruokapaketin innostuneena, ja vastaan pelmahti juuri oikea tomaatin, etikan ja paahdetun sipulin aromi. Annos oli iso, ihan mahdottoman kokoinen, enkä jaksanut syödä kaikkea riisiä. Joka ainoan pavun, linssin ja kastikkeen tipan kaavin kuitenkin suuhuni. Hyväähän tämä oli. Ei täydellistä, kuten ei paikan fulkaan koskaan ollut, mutta silti mielestäni oivallista katuruokaa. Merkittävä puute oli, että makaronia ei ollut. Ja koska koshari ei liene Suomessa kovin suosittu annos, sitä ei varmaan mene kovin paljon, joten valmistuksessa oli käytetty vähän oikoteitä. Salaattipöydästä olin ottanut mukaan for old times’ sake hiukan vihreitä säilykechilejä ja ”mustia oliiveita”. Vanha keltainen makaronikin löytyi! Sen sijaan parissa arviossa kehuttua hummusta ei ollut nyt salaattipöydässä.

Ei Jalla Jalla tällä kokemuksella suosikkien joukkoon noussut, mutta varmasti palaan kosharille, ja listan papu-pinaattiannos esimerkiksi kiinnostaa kovasti.

Jalla Jalla
Näsilinnankatu 16
Tampere

su–to 10–01
pe–la 10–05

Ei nettisivuja.

LUE LISÄÄ

, ,

Kommentoi