Baby Jane

Katja Gauriloff toisintaa Sofi Oksasen elämänmakuisen tarinan, mutta jättää oman jälkensä teoksen ulkopuolelle.

Baby Jane
Suomi 2019
O: Katja Gauriloff
N: Maria Ylipää, Roosa Söderholm

 ★★★½☆ 

Tautiluokitus F-41.0 tarkoittaa paniikkihäiriötä, erästä äärimmäisen ahdistuksen muotoa. Paniikkihäiriö on yllättävän keskeisessä asemassa Katja Gauriloffin ohjaamassa ensimmäisessä fiktioelokuvassa Baby Jane, joka perustuu Sofi Oksasen samannimiseen romaaniin vuodelta 2005.

Piki (Maria Ylipää) ja Jonna (Roosa Söderholm) tapaavat Helsingin yössä ja lempi kahden nuoren välille leimahtaa nopeasti. Jo seuraavana aamuna he pohtivat, mitä tahtoisivat tehdä yhdessä: mennä Linnanmäelle, tehdä retken metsään ja laiturille sekä kävellä vastasataneessa hangessa. Piki ei kuitenkaan kykene näistä mihinkään. Hänen elämäänsä varjostama paniikkihäiriö estää häntä poistumasta kotoa selvinpäin ja valoisaan aikaan.

Pikin ja Jonnan yhteinen elämä alkaa rakentua vähitellen Pikin asuntoon. Jatkuvasta rahapulasta kärsiessään he keksivät, miten hankkia tienestiä vähällä vaivalla. Miehet ovat valmiita maksamaan siitä, että saavat langan toiseen päähän Pikin äänen ja postilaatikkoonsa Jonnan käyttämät alushousut. Elämä normalisoituu hetkeksi, kun tekemistä riittää. Arki niin sanotusti kukoistaa.

Vähitellen Jonnalle valkenee, kuinka eristäytynyttä elämää Piki elää pienessä loukossaan. Pikin ahdistuneisuutta kuvataan Jonnan tekojen ja motiivien lävitse. Jonna on heistä kahdesta se, joka turhautuu, kokee olonsa petetyksi ja alkaa riehua. Elämä kotiinsa linnoittautuneen ihmisen kanssa ei pidemmän päälle houkuttele, kun yhteistä tulevaisuutta on mahdotonta suunnitella.

Sofi Oksasen romaani kritisoi erityisesti 1990-luvun medikalisaatiota, jonka vuoksi ensisijaisena hoitona mielenterveysongelmiin tarjottiin yleensä lääkehoitoa. Tämä puolestaan johti monet potilaista lääkekierteeseen.

Elokuva puolestaan etualaistaa riipivän rakkaustarinan Pikin ja Jonnan välillä, mutta nostaa samalla erityisasemaan myös tautikuvauksen, sairauden kanssa elämisen ja sen mukanaan tuomat vaikeudet. Kysymys mielenterveyden rajoista nousee myös esille, kun Pikin ympärillä pyörivät Jonna ja arkiaskareita edelleen hoitava ex-tyttöystävä Bossa (Nelly Kärkkäinen) alkavat kumpikin käyttäytyä pakkomielteisesti Pikiä kohtaan.

Elokuva on tunnelmallisesti ja paikoin piinaavastikin kuvattu. Painostavia lisäelementtejä on haettu flirttailemalla fantastisten elementtien kanssa. Unenomaisuudestaan huolimatta elokuva pysyttelee tyylilajiltaan realistisena draamana.

Aiemmin dokumenttiohjaajana tunnettu Gauriloff on toisintanut Pikin ja Jonnan kaikessa melankolisuudessaan elämänmakuisen tarinan, mutta jättänyt oman jälkensä ikään kuin teoksen ulkopuolelle. Gauriloffin yhdessä Veera Tyhtilän kanssa laatima käsikirjoitus noudattelee pitkälti romaanin rakennetta. Tulkintaa on luvassa vasta elokuvan loppukohtauksessa, jossa langanpäitä sidotaan yhteen.

LUE LISÄÄ

, , , ,

Kommentoi