Jurassic World ja feminiinisen pelko | Sylvi

Naiset – ne tulevat sotkemaan turistikohteen, mutta tarjoavat sankarille onneksi pelastettavaa.

Steven Spielbergin elokuvissa on aina ollut merkittävä juonne, jossa epäselvästi ilmaistu aseksuaalisuus yhdistyy vahvaan ydinperheen puolustukseen. Spielbergin elokuvien maailmassa ydinperheen pitäisi syntyä ja muodostua ilman seksiä.

Näitä ristiriitoja kuvastaa hyvin Jurassic Park -elokuvien sarja. Ensimmäisessä osassa Sam Neillin ja Laura Dernin esittämä jo eronnut pariskunta löytää toisensa uudelleen ja saa samalla melkein adoptoituna itselleen kaksi lasta. Elokuvien kloonatut dinosaurukset ovat kaikki naaraita, jotta ne eivät pääsisi lisääntymään – paitsi ne, jotka onnistuvat kehittymään itsestään lisääntyviksi, kuten elokuvien pääpahikset, velociraptorit. Juuri feminiinisen pelko leimaakin Spielbergin useimpia elokuvia.

Sama meininki jatkuu uudessa Jurassic Park -saagaan kuuluvassa elokuvassa, Colin Trevorrowin ohjaamassa Jurassic Worldissa, jossa Spielberg on häärinyt vastaavana tuottajana. Elokuvassa dinosaurusmaailma on kasvanut suunnattomaksi turistikohteeksi. Siellä myös testaillaan uudenlaista hirmuliskoa, joka pääsee tietysti vapaaksi. Elokuvassa on pientä salaliittohenkistä viritystä, kun dinosaurusprojektia seurailee myös salamyhkäinen sotilaallinen organisaatio.

Tärkeämpää on kuitenkin huomata, että elokuvan antamat mahdollisuudet naisille ovat hyvin heikonlaiset, jopa vihamieliset. Jurassic Worldin naispäähenkilö on dinoparkin toimitusjohtaja Claire Dearing. Hän on kylmä uranainen, joka on käytännössä unohtanut perheensä, vaikka onkin ottanut sisarenpoikansa viikonlopuksi visiitille Jurassic Worldiin. Dearing esittää pätevää ja kovaa, mutta joutuu lopulta jatkuvasti miespäähenkilön pelastamaksi.

Miespäähenkilö on Owen Grady, Indiana Jones -henkinen seikkailija, oikea kovis erotuksena bisnesnaisen avuttomasta kovuudesta. Hän on dinosaurusten kouluttaja, joka ajaa prätkää ja osaa heiluttaa asetta. Kun (tietysti sinkun) Clairen sisarenpojat lopulta tapaavat Gradyn, he ihailevat tätä ja selittävät Clairelle: ”Poikaystäväsi on tosi kovis”. Tässäkin meinaa muodostua ydinperhe ilman varsinaista seksiä. Elokuva yrittää tehdä asetelmasta huumoria, mutta yritys jää latteaksi.

Muita elokuvan naisrooleja ovat Claire Dearingin vielä astetta kalseampi assistentti, jonka mosasaurus lopulta nappaa (kannattaa myös huomata, että assistentti sanoo yhdessä kohtauksessa puhelimeen kieltävänsä tulevalta sulhaseltaan polttarit), sekä Dearingin siskonpojan takertuvainen tyttöystävä. Hän sanoo elokuvan alussa poikaystävälleen Zachille: ”Lähetä minulle joka päivä kuva itsestäsi, etten unohda, miltä näytät.” Lisäksi nähdään kikattavia teinityttöjä, joita Zach tiirailee, sekä tylsä nörttityttö, joka on töissä Jurassic Worldin valvomossa. Tämä ei tietenkään leiki sankaria lopussa. Kahdesta nörtistä vain miespuolinen jää kontrolloimaan alueen sähkölaitteita.

Vielä pitää mainita poikien äiti, joka nyyhkii joka kohtauksessa. Jurassic Worldin naiset ovat joko täysin emootioidensa varassa tai ovat tukahduttaneet tunteensa kokonaan.

Tai sitten ne ovat julmia petoja, kuten elokuvat naispuoliset dinosaurukset, koulutetut velociraptorit ja koeputkessa tehty Indominus Rex, elokuvan päähirviö, josta käytetään pronominia ”she”.

Ja tämä kaikki sen jälkeen, kun olemme hehkuttaneet uusinta Mad Max -elokuvaa feministisenä merkkiteoksena, jossa naiset eivät ota vastaan annettuja uhrin rooleja. Yhtä Mad Maxia vastaan meillä on kymmenen Jurassic Worldia.

P.S. Jurassic Worldin pomo Claire Dearing juoksee käytännössä läpi elokuvan korkokengät jalassa. BoingBoingista voikin katsoa, miltä näyttäisi koko elokuvasarjan HH- eli High Heels -versio.

Jaa:
facebook-7580978twitter-5659629google-1048750pinterest-7797344