(Hope Springs, USA 2012)
O: David Frankel
N: Meryl Streep, Tommy Lee Jones, Steve Carell, Jean Smart
S
Ensi-ilta 5.10.2012
Pakene arjesta katsomalla elokuvaa arjesta.
Amerikkalaisilla on taito tehdä arjesta eskapismia. Kun Meryl Streep ja Tommy Lee Jones heittäytyvät avio-ongelmista kärsiväksi pariskunnaksi, mikään tarinassa ei liippaa liian läheltä omaa todellisuutta – ei vaikka olisit itse keski-ikäinen avio-ongelmista kärsivä ihminen.
Lajityyppinä ei olekaan draama vaan romanttinen komedia. Kayn (Meryl Streep) ja Arnoldin (Tommy Lee Jones) päivät kulkevat varmalla rutiinilla. Kay laittaa miehelleen aamiaista, molemmat käyvät töissä, illalla Arnold katselee golf-kanavaa ja Kay katselee Arnoldia. Yöksi molemmat menevät omiin makuuhuoneisiinsa nukkumaan.
Kun Kay päättää muuttaa avioliittoaan, eikä siinä varovaisilla viettely-yrityksillään onnistu, hän ilmoittaa itsensä ja vastahakoisen aviomiehensä pariterapiaan itärannikon pieneen merenrantakaupunkiin Hope Springsiin. Siellä pehmeäkäytöksinen mutta tiukka Tohtori Feld (Steve Carell) yrittää tuoda läheisyyttä ja seksiä takaisin parin elämään.
Ohjaaja David Frankel on käyttänyt arkea polttoaineena ennenkin. Elokuvassa Marley ja minä jokapäiväisyys tarkoitti hassuja sattumuksia koiran kanssa ja dramaattisten huippujen välttelyä pliisuiluun saakka.
Lemmenlomalla toimii paremmin. Kun eläin on armollisesti jätetty kuviosta pois, käsikirjoitus saa avata rauhassa parisuhteen anatomiaa ja löytää… no, jos ei nyt ihan oivalluksia, niin ainakin viihdyttäviä hetkiä. Sellaisia, kuten Arnoldin muka-sulava yritys hemmotella vaimoaan illallisella ja yhteisellä hotellihuoneella.
Streep ja Jones jatkavat tasaisen laadukasta työtään säikkynä rouvana ja yrmynä aviomiehenä, mutta missään vaiheessa elokuva ei kurvaa kohti kipeää todellisuutta. Lemmenlomalla on peli, johon katsoja ja Hollywood ovat sopineet osallistuvansa. Me katsomme, kuinka tähdet tekeytyvät meiksi ja välittävät meille omia tunteitamme pehmennettynä lempeällä huumorilla ja takuuvarmalla onnellisella lopulla.
