Sylvin toimittaja muutti lokakuun alussa talvea pakoon St Juliansiin, Maltalle.
Ilmasto:
Ilmasto on välimerellisen lämmin. Talvet ovat leutoja. Keväällä ja syksyllä tosin sataa usein vettä. Meressä on miellyttävää pulikoida ainakin vielä lokakuun ajan.
Paras aika vierailla Maltalla sään puolesta on huhtikuusta lokakuuhun, jolloin on aurinkoisinta.
Heinä-elokuussa voi tosin olla suomalaiseen makuun jopa tukahduttavan kuuma, ja muita turisteja on silloin liikkeellä ruuhkaksi asti.
Luonnon tila:
Maisemat ovat karut, kauniit ja kiviset. Maltalla on paljon luonnonnähtävyyksiä, kuten Dinglin kalliojyrkänteet, saaren ainoa metsämaa Buskett Gardens ja sininen laguuni Cominon saarella.
Kasvisto on monipuolista ja myös maisematyyppejä on useita: löytyy niin pensaikkoa, kalliota kuin hiekkadyynejä. Metsät on hävitetty jo satoja vuosia sitten laivojen rakentamista varten. Puita kuitenkin kasvaa siellä täällä keskellä kaupunkejakin.
Kaupungeissa yleisilme on kohtalaisen siisti, vaikka roskia ja koiranjätöksiä kyllä pyörii kaduilla.
Rannat ovat yleensä kallioisia, harvemmin hiekkarantoja. Merivesi on puhdasta ja kirkasta, joten vedessä on mukava uida. Katso öisin taivaalle, ja näet upean tähtiloiston!
Arkkitehtuuri:
Asuintalot ovat yleensä vieri vieressä, vain muutaman kerroksen korkuisia ja hiekanvärisiä. Vaaleissa tiilitaloissa on yleensä yhdellä kirkkaalla värillä maalatut puuovet ja puiset ikkunapielet: sinisellä, punaisella, vihreällä, mustalla, vaaleanpunaisella, violetilla. Persoonallista ja ihastuttavaa ilmettä lisäävät puiset, myös samalla kirkkaalla värillä maalatut erkkerit.
Sicilia-ravintola Vallettassa.
Rannikoilla kohoaa loisteliaita valkoisia hotelleja. Matalan maiseman rikkovat hotellien lisäksi komeat keskiaikaiset kirkot, muinaiset palatsit, satojen vuosien ikäiset vahtitornit ja saaren ainoa lähes pilvenpiirtäjä, 23-kerroksinen Portomaso. Kaupungit ovat täynnä kapeita kujia, rantabulevardeja, leveitä portaita ja näyttäviä aukioita suihkulähteineen.
Ruoka:
Italialaista, italialaista, italialaista! Maltalla syödään paljon niin naapurimaan pitsaa ja pastaa kuin terveellisen välimerellisen keittiön herkkujakin. Malta on saanut vaikutteita eri kansoilta, jotka ovat asuttaneet sitä, joten keittiössä näkyy myös muun muassa arabialainen ja espanjalainen vaikutus.
Entisen isäntämaan Iso-Britannian vaikutus näkyy ravintoloiden fish and chips –annosten lisäksi brittiläisten ruokakauppojen ja pubien runsaudessa. Koska kyseessä on saari, niin perinteisissä ruoissa on yleensä (tuoretta!) kalaa, äyriäisiä tai mustekalaa. Ruoka on yleensä lähiruokaa.
Välipaloina syödään leipomoista ja leipomokioskeista saatavia lämpimiä suolaisia leivonnaisia, joista mainittakoon herkulliset nyyttimäiset pastizzit, joissa on sisällä ricotta-tuorejuustoa tai papusosetta.
Yleensä yksinkertaiset ruuat ovat täällä parhaita: maltalainen rapeakuorinen leipä, paikalliset juustot ja tomaatit.
Maltalaisia jälkiruokia ovat muun muassa rinkelit, kuivatuilla hedelmillä ja ricotta-juustolla täytetty putken muotoinen kannoli ja qubbajt, pehmeä nougatmakeinen, jota saa eri makuina.
Kahviloissa ja jäätelökojuissa myytävä italialainen tai sisilialainen kotitekoinen jäätelö vie kielen mennessään.
Ravintolat ovat yleensä auki klo 12–15 ja klo 19–23.
Kasvissyönti:
Etelä-Eurooppa ei yleisestikään ole kasvissyöjän paras paikka. Jos syö kalaa, niin Maltalla on helppoa, koska saarella saa tuoreita kalaruokia kaikkialta. Perinteisessä maltalaisessa ruoassa kasvisvaihtoehto saattaa tarkoittaa sitä, että lihan lisäksi annoksessa on myös kasviksia…
Erityisesti Maltan useista etnisistä ravintoloista saa laadukasta kasvisruokaa pääruuaksi. Isoimmista kaupungeista löytyy kasvisruokaystävällisiä ravintoloita ja vegaaniruokaa myyviä luomuruokakauppoja.
Kannattaa tsekata kasvisruokapaikat listaava sivu Happy Cow , blogi Veggie Malta, ja Tripadvisorin sivu Maltan kasvisravintoloista.
Juoma:
Maista Kinnietä, sokeritonta tai sokerillista limua, jossa on makuina appelsiini ja aromikkaita yrttejä. Maku on aluksi yllättävä, ei kovinkaan makea, mutta limuun tottuu nopeasti – ja jää totaalisesti koukkuun.
Maltalla on omia viinitiloja ja viini on hyvää ja edullista. Erilaisia mehu- ja smoothie-baariketjuja on useampia. Kraanavesi on juomakelpoista, muttei kovinkaan miellyttävän makuista, joten paikallisesti tuotettu pullovesi on paras ratkaisu. Ja kuumassa säässä pitää muistaa juoda paljon!
Kahvi:
Kahvi on kahviloissa hyvää ja ilahduttavan edullista, ja kaikkia mahdollisia erikoiskahveja löytyy. Hifistelijöiden mukaan maltalaisesta kahvista kuitenkin puuttuu italialaisen kahvin voimakkuus.
Kivoja kahviloita on runsaasti. Kahvilaketjuista löytyy brittiläinen Costa Coffee.
Kalja:
Suosituimmat paikalliset oluet ovat pirteän keltaisissa tölkeissä myytävä Cisk ja kohtalainen Hopleaf. Cisk on yllätyksetön ja helppo lager, kun taas Hopleaf on miedon ja virkistävän makuinen pale ale.
Ulkomaisia oluita on monissa anniskelupaikoissa ja pienissä kaupoissa tarjolla niukalti.
Oluen kustannukset eivät räjäytä tiukempaakaan budjettia, sillä neljä pintiä lähtee kaupasta mukaan parhaimmillaan kahdella eurolla, ja ravintoloiden hintataso päihittää useimmiten Helsingin Kallion halvimmatkin juottolat.
Kulttuuritarjonta:
Malta tarjoaa paljon historianjanoiselle. Täällä tiedetään olleen asutusta jo 7 000 vuoden ajan. Raunioita, katakombeja ja käsittämättömän vanhoja pikkupatsaita siis riittää.
Erilaisia historiallisia kaupunkifestivaaleja on usein ja niissä on sivistynyt meininki, niin että lapsiperheet ja eläkeläisetkin viihtyvät. Festivaaleissa on yleensä hienot julkiset koristelut, ja tarjolla on perinteistä maltalaista ruokaa ja juomaa, musiikkia, katutaiteilijoita ja kesäaikaan suureellinen ilotulitus.
Notte Bianca Valletta -kaupunkijuhla.
Koska Maltan pääkielet ovat englanti ja maltan kieli, englannintaitoinen voi käydä teatterissa helposti. Esityksiä ei kuitenkaan ole joka päivä. Pantomiimiesitykset ovat osa maltalaista jouluaikaa.
Vaikka Maltalta löytyy kolme oopperataloa, niin baletti ja ooppera ovat ennen kaikkea vierailevien esiintyjäryhmien ja elokuvateattereiden suorien lähetysten varassa. Musiikkitarjonta on pitkälti paikallista ja Etelä-Euroopan tähtiä.
Leffateattereissa pyörivät enimmäkseen vain suurimmat yhdysvaltaiset ja britannialaiset viihdehitit. Vaihtoehtoisempien ja eri maalaisten elokuvien festivaaleja on onneksi usein, niistä pitää tosin osata itse ottaa selvää netin avulla.
Taidenäyttelyitä ja museoita on paljon. Vanha maltalainen kuvataide on aiheiltaan uskonnollista.
Katolilaisia juhlia näyttävine kulkueineen riittää ihmeteltäviksi. Jos tykkäät käydä kirkoissa, niin Maltalla on tarjolla 365 kirkkoa eli eri kirkko vuoden jokaiselle päivälle.
Bilettäminen:
Malta on suosittu nuorten turistien juhlimiskohde: ”sun, sex and sand”. Ennen kaikkea St Juliansissa sijaitseva Pacevillen kuuluisa baarialue herättää sisäisen bile-eläimen kenessä tahansa.
Ennen kaikkea Pacevillessä baareja ja yökerhoja on paljon, ne ovat näyttäviä ja sijaitsevat vieri vieressä. Ei pääsymaksuja eikä jonottamista sisään! Yökerhot ovat auki aamuun asti. Osa drinkkibaareista on auki ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä.
Sininen laguuni Cominossa.
Paikallisilla on kuulemma tapana mennä baarien sulkeuduttua nokosille rannalle ja ottaa sitten aamubussi kotiin. Meno voi tosin Pacevillessä olla välillä junttimaista sekoilua. Homoyökerhoja löytyy Maltalta tällä hetkellä neljä.
Katutaide:
Maltalla on paljon ammattimaisen upeaa, tilattua graffititaidetta muureissa. Kansalaisten itse tekemiä, niin sanottuja luvattomia graffiitteja ei ole. Muinaisia patsaita, näköalatasanteita ja moderneja, tilattuja taideinstallaatioita on runsaasti, tosin ei mitään radikaalia taidetta.
S
pontaani julkisten tilojen haltuunotto:
Porukkaa istuskelee paljon ennen kaikkea kaupunkien rantakallioilla ja puistoissa. Rantabulevardit ovat täynnä kauniita penkkejä.
Kadunvaltauksista ja kansalaisten omista kulttuuritempauksista ei ole tietoa, eikä niitä luultavasti ole kuin hyvin marginaalisesti.
Hintataso:
Hintataso on yleisten arvioiden mukaan noin 20 prosenttia halvempi kuin Suomessa. Ennen kaikkea maltalaiset vihannekset, hedelmät ja ruoka-aineet ovat hyvinkin edullisia, samoin museoiden ja nähtävyyksien sisäänpääsyliput.
Drinkit ovat baareissa näyttäviä ja muutaman euron halvempia kuin Suomessa.
Täällä voi nähdä vaatekaupan, joka mainostaa myyvänsä kaikki vaatteet neljällä eurolla kappale.
Elokuvalippu maksaa noin seitsemän euroa. Päivälippu bussiin maksaa 2,60 euroa. Yksiön keskustasta saa vuokrattu keskimäärin alle 400 eurolla kuukaudessa.
Kuitenkin ulkomaalaiset tuotteet ovat samanhintaisia kuin muuallakin, ennen kaikkea merkkivaatteet ja ulkomaalaiset elintarvikkeet. Lisää hintatasosta Maltalla: http://hintataso.tietoinfo.com/malta.php
Liikkuminen:
Kaupungit ovat oikeastaan kaupunginosia ja välimatkat lyhyitä, joten kaupungista toiseen voi liikkua kätevästi kävellen. Liikuntarajoitteiselle Malta on varmasti painajainen, koska kävelykadut ovat äärettömän kapeita ja jyrkkiä portaita on kaikkialla.
Bussi on ainoa julkinen liikenneväline kuivalla maalla, ja sillä pääsee kätevästi liikkumaan ympäri Maltaa. Bussikartat ovat tosin hieman kryptisiä. Maltalla oli pitkään käytössä Britanniasta saadut vanhat keltaiset bussit, mutta viime vuosina ne on vaihdettu moderneihin, muttei yhtä nostalgisiin dösiin. Koska Malta koostuu kahdeksasta saaresta ja suurin osa kaupungeista sijaitsee rannikolla, niin julkiset lautat ja veneet ovat yleisiä ja edullisia kulkuvälineitä.
Polkupyöräily:
Jossain vaiheessa Maltalla havahtuu siihen, ettei täällä ole yhtään pyöräilijää. Se ei ole ihme. Maanpinta on hyvin mäkistä, joten kaupungeissa saa jatkuvasti kulkea huikaisevan korkeita portaita ylös alas. Autot kiitävät niin kaoottisesti, että olisi itsemurha pyöräillä niiden seassa. Pyöräteitä ei ole.
Liikennevalojen ja suojateidenkin kanssa on oltu hyvin säästeliäitä. Kävelykadut ovat huonossa kunnossa ja yleensä kapeita kuin kinttupolut, joten jalankulkijat saisivat varmasti hepulin, jos samalle kadulle änkeäisi pyöräilijä.
Julkiset WC:t:
Julkisia, maksuttomia vessoja on kiitettävän paljon, erityisesti uimarantojen ja leikkipuistojen läheisyydessä. Ne eivät ole mitään design-käymälöitä, mutta siedettävän siistejä.
Ihmisten ystävällisyys:
Maltalaiset ovat tunnettuja ystävällisyydestään ja puheliaisuudestaan. Tuntemattomiakin kutsutaan sanalla ”darling”. Kuitenkin ruokakauppojen ja kioskin myyjät näyttävät myrtyneiltä kun asiakas kehtaa häiritä heitä eikä asiakkaan myöskään kannata odottaa vastausta tervehdykseensä. Turistipuodeissa taas yli-innokkaat myyjät ovat koko ajan hengittämässä niskassa. Ihmisillä on tapana istua kahviloissa ja tuijotella ohikulkijoita uteliaasti.
Eläinten kohtelu:
Eläinten kohtelu ei ole samaa luokkaa kuin esimerkiksi Pohjoismaissa. Kulkukissoja ja -koiria on huomattavasti, tosin monet ihmiset ruokkivat niitä eikä niitä ole tapana kohdalla väkivaltaisesti.
Monella on lemmikkieläimiä, ennen kaikkea pikkuisia koiria. Koirapuistoja ei silti ole. Lemmikkikauppoja ja lemmikkien kauneussalonkeja on paljon.
Turvallisuus:
Maltalla on hyvin vähän rikollisuutta eikä ole rikollisjengejä. Täällä ei ole alueita, joilla liikkumista kehotettaisiin välttämättään. Syynä ovat kenties maltalaisten syvä katolilaisuus ja pienet luokkaerot – ja se, että pienellä saarella monet tuntevat toisensa.
Nainen voi liikkua yksin kaupungilla ilman että seuraan on ei-toivotusti tuppautumassa tuntemattomia miehiä. Suurimmat vaarat tuntuvat olevan kuolonuhreja vaativa kova autoliikenne, ja tietysti mahdollisuus kaatua vaikeakulkuisilla merenrannoilla.
Seksuaalivähemmistöjen asema:
Vaikka maltalaiset ovat vahvasti katolilaisia, niin heillä on avoin suhde homoseksuaalisuuteen. Maltalla tapahtuu hyvin harvoin viharikoksia vähemmistöjä kohtaan. Turistien pinkki raha on tervetullutta.
Toisaalta julkisissa tiloissa ei näy käsi kädessä kulkevia eikä pussailevia samaa sukupuolta olevia pareja. Heteroparit taas kuhertelevat rannoilla ja kaduilla erittäin avoimesti.
Parhaillaan hallituksessa on käsittelyssä laki rekisteröityjen parisuhteiden hyväksymiseksi, ja uutinen on isosti esillä Maltalla. Tämä tuntuu uskomattomalta valtiossa, jossa ei ole sallittua edes ottaa avioeroa tai tehdä aborttia.
Vuodesta 2004 lähtien Maltalla on järjestetty kesäkuussa Pride-viikko ja siihen liittyvä Pride-kulkue pääkaupungissa Vallettassa.
Järjestöjä ovat ainakin vuonna 2001 perustettu MGRM – the Malta Gay Rights Movement http://www.maltagayrights.org/, We Are – The University of Malta LGBT Society http://www.weare.org.mt/ ja Drachma – a Catholic Group for LGBT http://drachmalgbt.blogspot.com/ .
Voit lukea toimittajan elämästä Maltalla blogista Sateenkaarenmaalari.
Kuvat: Elisa Helenius
