Nälkäpeli | Sylvi

(The Hunger Games, USA 2012)
Ohjaus: Gary Ross.
Pääosissa: Jennifer Lawrence, Josh Hutcherson, Wes Bentley, Woody Harrelson, Willow Shields.
Ensi-ilta 23.3.

K12

 star-1216909star-1216909star-1216909half_star-2198480 

Nuortenelokuva tasapainottelee eloonjäämisen, kevytromanssin ja vielä kevyemmän yhteiskunnallisen aineksen välillä.

Yksi suosikkielokuvistani esiteininä oli Arnold Schwarzeneggerin tähdittämä Juokse tai kuole (1983). Nykynuorille on tehty aiheesta ihan oma versionsa, Nälkäpeli. Tälläkin kertaa totalitaarisen yhteiskunnan tuo yhteen väkivaltainen tosi-tv-ohjelma.

Nälkäpeli ei kuitenkaan ole mikään Schwarzenegger-leffan remake, vaan se perustuu Suzanne Collinsin samannimiseen menestyskirjaan, trilogian ensimmäiseen. Scifijännäri seuraa romaania melko tarkkaan, mutta juoneen on lisätty enemmän viitteitä yhteiskunnalliseen kurimukseen. Laskelmoiva presidentti (Donald Sutherland) annostelee tv-sarjan myötä alamaisilleen hitusen toivoa ja annoksen pelkoa pitääkseen nämä kurissa.

Ja kovaan kuriin elokuvan kuvaamassa maailmassa ollaankin totuttu. Sisällissodan seurauksena valtion 12 aluetta ovat keskusjohto Capitolin tiukassa hallinnassa. Päähenkilö Katnissin (Jennifer Lawrence) kotialue kuuluu köyhimpiin, joten isättömäksi jäänyt nuori nainen joutuu metsästämään salaa pitääkseen siskonsa (Willow Shields) ja äitinsä (Paula Malcolmson) lihassa.

Joka vuosi jokaisen alueen nuorista arvotaan yksi tyttö ja yksi poika osallistumaan Nälkäpeliin, tv-ohjelmaan, jonka rinnalla Selviytyjät näyttää joutilaiden rusketusleiriltä. Nuoret taistelevat Nälkäpelin voitosta kuolemaan saakka. Katniss joutuu alueensa edustajaksi yhdessä leipurin pojan Peetan (Josh Hutcherson) kanssa.

Osa elokuvasta keskittyy valmennukseen Capitolissa, joka näyttäytyy hedonismissaan täydellisenä vastakohtana köyhemmille alueille. Yhteiskunnallinen aines jää tällaisten yksittäisten huomioiden varaan, vaikka sitä on kirjaan nähden lihotettu. Onneksi juoni vetää muilta osin.

Itse Nälkäpeli on brutaali metsäleikki, jonka päätöshetket vievät kovistelun jo epämukavalle tasolle. Jennifer Lawrence tekee loistavaa työtä, vihjaa pinnanalaisiin tunteisiin mutta painottaa hahmon sitkeyttä sekä epäluuloa, jota tyttö tuntee lähes koko maailmaa kohtaan.

Romanssikuvio puolestaan palaa miellyttävän pienellä liekillä. On mukavaa nähdä nuortenelokuvassa naishahmo, jonka pääasiallinen päämäärä ei ole jonkun karjun (tai vampyyrin tai ihmissuden) kainalo. Olkoonkin, että se päämäärä on silkka elossa pysyminen.