Valokuvagalleria Hippolyte
12.10.–4.11.2012
Henkilökohtaista surua käsittelevä näyttely kertoo myös yleisempää tarinaa kaiken hetkellisyydestä.
Valokuvataiteilija Päivi Anita Ristellin (s.1983) näyttely Hippolytessä käsittelee surua, menetystä ja poissaoloa. Pikkusisarensa nuorena menettänyt taiteilija käsittelee kaipausta kuvien, tekstien ja äänen kautta.
Näyttelyn nimi tulee neljästä näyttelyssä esillä olevasta laatikosta, joihin on pakattu Ristellin 14-vuotiaana kuolleen sisaren tavaroita. Esillä on valokuvia ja kirjoituksia, joissa Ristell käsittelee sisarensa kuolemaa. Intiimi suru tulee kuvien kautta yleisemmäksi, jaetuksi kaipauksen tunteeksi, ilman että katsoja tuntee oloaan tukalaksi tai tirkisteleväksi.
Näyttely ei juutu menetykseen, vaan tuntuu tutkivan ja ihmettelevän kaiken hetkellisyyttä ja epävarmuutta. Ihmiselämän typistyminen neljäksi pahvilaatikoksi ja muutamaksi jo haalistuvaksi kuvaksi tuo esiin maailman haurauden, jonka Ristell onnistuu hienosti tavoittamaan käyttämiensä medioiden kautta.
Riisipaperille tulostetut henkilökohtaiset muistot, kuvat ja tekstit, lapsuudenkuvat, muotokuvat nuorista naisista, pahvilaatikoihin kätketty menneisyys ja tilassa soiva ääni muodostavat kauniin kokonaisuuden, jossa menneisyys ja nykyisyys, pysyvä ja katoava muodostavat lukemattomia kerroksia ja erilaisia tarinoita. Äänitaiteilija Iiro Tulkin (s. 1989) luoma äänimaisema sopii teokseen ja tilaan harvinaisen hyvin.
Hieno näyttely on onnistuneesti ikuistettu myös näyttelyn avajaisten yhteydessä julkaistuun Four Boxes Of Her -kirjaan, joka on osa Ristellin opinnäytetyötä Lahden Muotoiluinstituutin valokuvauksen osastolle.
Hippolyte Studiossa on esillä myös Christelle Mas’n näyttely Science Fiction Food. Ihan hauska näyttely leikkii ruualla kahdella eri tasolla, sisältäen kuvia ruoka-aineista ja kuvia ruualla aseistautuneista ihmisistä. Ensinmainitut kuvat esittävät läheltä jopa iljettävän tarkasti kuvattuja munia, jotka todella alkavat muistuttaa jotakin aivan muuta kuin harmitonta ateriaa. Kuvat munakoisopyssystä ja vihanneksilla aseistautuneista, pusikoissa vaanivista ihmisistä jäävät irrallisemmiksi, eikä niiden merkitys aukea aivan samalla tavoin.
Jaa:
