Sohwi, Jyväskylä 5.3.2014 – Uusi Sylvi

Sylvin hiljalleen jo vakiintuva ruokatoimittaja kirjoittaa ravintoloista vegaaninäkökulmasta. Hän on kovin, kovin nälkäinen.

Kävin Sohwissa 90-luvulla paljon, mutta en koskaan syömässä. Minulla on paljon muistoja paikasta, joskin hämäriä. Sen pitkä sukellusvenemäinen pohjaratkaisu ja salin keskeltä maan uumeniin laskeutuva hasardi vessaportaikko palaavat usein uniini eräänlaisena ikonisena kapakkuutena. Tiedättehän ne unet, joiden rakennukset ovat elämämme paikkojen kollaaseja, joita yhdistävät yllättävät ovet, hämärät huoltokäytävät tai muut oudot yhteydet? Jostain syystä Sohwi jäi osaksi unieni maantiedettä.

Kuten sanottu, en koskaan syönyt Sohwissa nuoruudessani. Silloin ei ylipäätään ollut rahaa syödä, vaikka rahaa paloikin. Jyrock-reissuilla taisimme syödä lähinnä evääksi reppuun tehtyä riisi-soijabiittimuhennosta tai makaronia ja ”kastiketta” eli kaikkea kaverin jääkaapista löytyvää makua tuovaa salaattikastikkeesta soijakastikkeeseen. Toisaalta noina vuosina tuskin olisin saanut tilattuakaan Sohwista mitään muuta syötävää kuin ranskalaisia perunoita. Oli aina nälkä. No, on nytkin, mutta se on ihan eri juttu.

Jyväskylän ruokapaikat alkoivat tulla tutuiksi vasta viime vuosina useilla kirjamessu- ja tiedetapahtumareissuilla niin & näin -lehden kanssa. Hämmästyinkin kuullessani jokunen vuosi sitten, että Sohwissa on tarjolla oivallista vegaaniruokaa. Kokeilin sitä muistaakseni vuonna 2010 tai 2011, mutta vasta nyt ehdin sinne uudestaan nimenomaan Sylviä silmällä pitäen.

Sohwi tarjoaa runsasta ja pääosin lihaisaa baariruokaa, mutta ilmeisen pitkään he ovat pitäneet listoillaan myös seitan-annoksia. Olin tulossa kirjailtaan rakkaaseen Baari Vakiopaineeseen, mutta sitä ennen oli syötävä, joten suuntasin seitan-atrialle. Onnekkaasti baarin lista oli juuri uusittu, ja kaikista annoksista sai reilun alennuksen. Tilasin seitanpihvit lohkoperunoilla ja silmäilin jo alustavasti jälkiruokalistaakin, kun kerran sai halvalla.

10002822_620697934677006_1898768903_n-468x262-7007144

Annokseen kuului kolme seitanpihviä, jotka muistuttivat ehkä enemmän paksuja makkaraleikkeitä. Seitania ei ollut siis leivottu pihvimäiseen muotoon, kuten muistaakseni edellisellä kerralla, vaan pihvit oli leikattu isommasta kappaleesta.

Seitan oli myös selvästi valmistettu vain uunissa paistamalla, ei ensin keittämällä ja sitten paistamalla, kuten joissain resepteissä. Molemmissa on puolensa ja riskinsä. Parhaimmillaan jälkimmäisestä on tuloksena mehevyys ja sitkaisuus, huonoimmillaan taulusienimäinen koostumus. Pelkkä uunissa paahtaminen tuottaa tasaisemman tuloksen, mutta seitan on tiiviimpää ja kuivempaa, kuten tämäkin. Se oli kuitenkin maustettu hyvin, espanjalaistyylisen makkaran tapaan. Ihan nappiin valmistus ei ollut mennyt, sillä maussa oli lievää tunkkaisuutta. Mutta seitan on vaikea laji. Paremmasta päästä tämä oli silti syömäni ravintolaseitanin joukossa.

Pihvien kanssa tarjottiin hyviä uunivihanneksia, tulinen tomaattikastike sekä uuniperunoita, jotka kaipasivat parempaa paahtopintaa. Pienistä puutteistaan huolimatta tämä oli kuitenkin oikein hyvä ravintola-annos.

Jälkiruokalistalta löysin vegaanisen ”brownien” tai pikemmin leivoksen, jossa browniepohjan päällä oli raikasta kreemiä ja käsin tehtyä kovaa suklaata. Herkullista.

Kiitokset Sohwille, joka onnistui ehkä muokkaamaan unieni maisemaa monipuolisemmaksi.

Sohwi
Vaasankatu 21
Jyväskylä
 
Keittiö auki:
su 14-20
ma 14-20
ti-to 14-21.30
pe 14-22
la 12-22

http://www.sohwi.fi/
Sohwi Faceboookissa

brownie, Hyvä kurkku, Hyvä kurkku Jyväskylä, Jyväskylä, seitanpihvit, Sohwi, suklaaleivos