Straight | Sylvi

Zodiak, viimeinen uusintaesitys 1.2. Koreografia: Joona Halonen Tanssi: Arttu Palmio, Dayron Napoles Rubant, Sakari Saikkonen, Guillermo Sarduy, Jukka Tarvainen

 star-9597700star-9597700star-9597700star-9597700 

Viidelle miehelle tehty tanssiteos sai ansaitsemansa neljä uusintaesitystä.

Zodiakin ohjelmistossa on ollut viime aikoina kiinnostavia teoksia. Yksi niistä oli viidelle miestanssijalle tehty Joona Halosen koreografia Straight. Viime keväänä ensi-iltansa saanut teos pääsi uusintakierrokselle tammikuun lopussa.

Ensivaikutelma on kieltämättä melko dynaaminen, kun viisi miestä astelee lavalle puvut päällä, ja kättelee toisiaan. Halonen kertoo teoksen olevan ”ylistys miessukupolvelle, ryhmien yksilöille”, ja tämä ajatus kantaa läpi esityksen ajan.

Nopeatempoinen musiikki saa seurakseen suorastaan geometrisiä liikkeitä, jotka tanssijat tulkitsevat häkellyttävällä tarkkuudella. Lavalla kävelee kiireisiä bisnesmiehiä, joiden kello tikittää, mutta jo seuraavassa hetkessä he ovatkin lennokkaasti hyppeleviä ja kilvoittelevia poikia, jotka ottavat toisistaan mittaa liikkeen voimalla. Siirtymä sivistyksestä eläimellisyyteen käy sekunnissa. Maskuliinisuutta korostaen liikekieli saa vaikutteita capoeirasta ja akrobatiasta.

Miehinen identiteetti rakentuu pikku hiljaa erilaisista palasista, ja kuin varkain joku halaa kevyesti toista. Toinen puolestaan keimailee lantiolla. Lopulta tanssitaan korkokengät jalassa.

Teos on todella moniulotteinen ja antaa katsojalle mahdollisuuksia liikkua monilla tasoilla. Se kertoo maailmasta, jossa hämäävästi toisiaan muistuttava lauma ihmisiä juoksee kellon kanssa kilpaa paidat silitettyinä. Vaikka kaikki ovat toistensa kopioita, heillä on kuitenkin se oma juttu ja hetki, jolloin he ovat yksin kaiken ympäröivän hälinän keskellä.

Halosen teos on raikas ja humoristinen, eikä sorru liikaa vatvomaan sukupuolistereotypioilla. Tanssin intensiteetti kantaa loppuun asti, ja pallosade antaa visuaalisen loppusilauksen taidokkaalle ja ajatuksia herättävälle tanssiteokselle.