Talvisirkus Matkalla – Uusi Sylvi

Tanssiteatteri Hurjaruuth, Kaapelitehtaan Pannuhalli
5.11.2015–10.1.2016

 star-3594850star-3594850star-3594850star-3594850half_star-2482504 

Hurjaruuthin Talvisirkus pitää tasonsa vuodesta ja tunnelmasta toiseen.

Talvisirkuksen ihanuus alkaa jo Pannuhallin aulassa. Tuntuu kuin olisin ollut täällä viimeksi eilen, niin hyvin muistiini on jäänyt Kaapelitehtaan tilojen lämmin ja aavistuksen taianomainen tunnelma. Yleisössä on jälleen paljon lapsia, osa heistä aika pieniäkin. Aikuisissakin voi aistia jännittyneen ilon ja odotuksen. Näin viime tammikuussa ensimmäistä kertaa Talvisirkuksen ja olenkin odottanut uutta esitystä paljon.

Hurjaruuthin Talvisirkus osoittaa jälleen kerran mitä valtavalla intohimolla, tekemisen ilolla ja rautaisella ammattitaidolla on mahdollista luoda ja toteuttaa. Kaksituntinen esitys soljuu kitkattomasti eteenpäin ja tunnelma vaihtelee iloisesta melankoliseen, eteerisestä hulluttelevaan. Yleisö matkustaa esiintyjien mukana ympäri maailman, eikä huumoriakaan säästellä.

Suomalaisen nykysirkuksen pioneeri ja kokenut tekijä Maksim Komaro on käsikirjoittanut tänä vuonna varsin omaperäisen ja särmikkään kokonaisuuden, missä osa hauskuudesta on enemmänkin aikuisille suunnattu. Hetkittäin mietin, mahtavatko tietyt vitsit jo leikitellä sopivuuden rajamailla. Kulttuurillisilla stereotypioilla hassutellaan varsin räikeästi. Itse olisin ehkä kaivannut jollain tavoin raikkaampaa lähestymistapaa eri kulttuureiden kliseisiin sillä nyt on tartuttu juuri niihin kuluneihimpiin vitseihin kuten suomea huanosti puhuviin kebab-miehiin. Toisaalta en koe, että kokonaisuutena mentäisiin missään vaiheessa varsinaisesti huonon maun puolelle. Yleisön riemastuneet reaktiot kertovat samaa.

Itse esitykset ovat riemastuttavan kekseliäitä ja taidokkaita. Tuttuja sirkustemppuja on uskallettu ja osattu lähestyä jälleen kerran uusista ja tuoreista näkökulmista. Tästä hyvänä esimerkkinä on esim. akrobaattiparin Pai Nousiaisen ja Katerina Repposen vauhdikas pizzanpyöritys.

Esiintyjäryhmä on muutenkin jälleen kerran timanttinen. Mukana nähdään jopa aivan oikea pieni Alma-vauva! Hellyyttävää ja suloista. Vauva ei näytä olevan moksiskaan vaan tarkkailee  Kiinan pienen keisarin vaatteissa yleisöä ihmetellen. Mieleeni jäivät erityisesti myös huikean taidokkaat trikkaajat, jotka yhdistävät liikesarjoissaan mm. erilaisia taistelulajeja ja akrobaattista voimistelua. Lopputulos on näyttävä ja visuaalisesti lumoava. Rengaiden varassa ilmassa taiteilevan Milla Lahtisen akrobaattinen esitys on hengästyttävän kaunis.

Nautin Talvisirkuksessa paljon juuri sävyjen moninaisuudesta. Tunnelmista toisiin liikutaan luonnollisesti ja hetkittäin kuin varkain, tuntuu kuin elämä kaikkine sävyineen tulisi näkyväksi. Livemusiikki ja visuaalisen toteutuksen vivahteikkuus viimeistelevät kokonaisuuden. Kaksituntinen sirkuksen parissa kuluu kuin hetkessä ja jään jälleen odottamaan jännityksellä seuraavan vuoden Talvisirkusta.

Käsikir­joi­tus ja ohjaus: Mak­sim Komaro
Musi­ikin sävellys ja esi­tys: Anto­nio Ale­manno, Juuso Han­nukainen, Eero Savela

Lavas­tus: Milja Aho

Pukusu­un­nit­telu: Marja Uusi­talo

Video­su­un­nit­telu: Joona Pet­ters­son

Val­o­su­un­nit­telu: Riku Vir­ta­nen

Talvisirkus- ja eläin­hah­mot: Kirsi Manninen
Esi­in­tyjät: Heikki Lep­pävuori, Kate­rina Rep­po­nen, Pasi Nou­si­ainen, Karina Nevecheria, Vellu Saarela, Aurélie Var­rin, Antoni Klemm, Sofia Daniel, Milla Lahti­nen, Jori Reuna­nen, Ras­mus Witikka

Kuva: Riku Virtanen/Talvisirkus

Kaapelitehdas, Maksim Komaro, sirkus, Talvisirkus, Tanssiteatteri Hurjaruuth, uusi sirkus