O: Tommy Lee Jones
N: Tommy Lee Jones, Hilary Swank, Meryl Streep, Grace Gummer, Tim Blake Nelson
K16
Ensi-ilta 14.11.2014
Lännenelokuva elää!
Tiedoksi niille, jotka väittävät, että Clint Eastwoodin Armoton oli viimeinen länkkäri: lännenelokuva voi Hollywoodissa tällä hetkellä paremmin kuin pitkiin aikoihin.
Ohjaajat, käsikirjoittajat ja tuottajat panostavat lajityyppiin. Siitä on viime vuosina saatu monenlaisia todisteita, vaikkapa Quentin Tarantinon mainio ja inspiroitunut Django Unchained. Myös muihin lajityyppeihin kuuluvista elokuvista on tehty länkkärihenkisiä, esimerkkeinä Paul Thomas Andersonin There Will Be Blood ja Coenin veljesten Menetetty maa.
Yhtenä uuden lännenelokuvan kummina voikin pitää Menetetyn maan alkuperäisromaanin kirjoittajaa, periksiantamatonta Cormac McCarthya.
Menetetyn maan sheriffiä esitti Tommy Lee Jones, joka on esiintynyt monessa länkkärissä, muistettavimmin ehkä tv-sarjassa Lonesome Dove. Lisäksi hän on itsekin ohjannut länkkäreitä valkokankaille (Kolmesti kuopattu, 2005) ja televisioon (The Good Old Boys, 1995).
McCarthyn karut ja väkivaltaiset tarinat tulevat helposti mieleen Tommy Lee Jonesin uudesta lännenelokuvasta The Homesman. Sen kuva villistä lännestä on yhtä autio ja armoton kuin McCarthyn romaaneissa, vaikka väkeä ja verenvuodatusta onkin vähemmän kuin kirjailijan tunnetuimmassa lännenromaanissa Blood Meridianissa, joka ilmestyi kaksi vuotta sitten suomeksi nimellä Veren ääriin.
The Homesmanillakin on kirjallinen tausta, Glendon Swarthoutin samanniminen romaani 1980-luvulta. Swarthout on Amerikassa pieni klassikko, ja hänen aiemmista teoksistaan on filmattu esimerkiksi The Shootist. Siihen perustuu Don Siegelin hieno Revolverimies (1976), joka tunnetaan ennen kaikkea John Waynen viimeisenä elokuvana.
The Homesman kertoo yksinään rajaseudulla elävästä naisesta (Hilary Swank), joka joutuu hankalan tehtävän eteen. Hänen pitää viedä takaisin itään kolme naista, jotka rajaseudun raaka elämä on ajanut psykoosiin.
Swankin esittämää Mary Beetä auttaa puoliksi vahingossa, mutta lopulta jonkinlaisesta epämääräisestä kunniantunnosta George Briggs (ohjaaja Jones). Elokuvan alussa puolirikollista kulkurielämää viettävä Briggs tavataan kalsareissaan ja vähän myöhemmin itkevänä ihmisrauniona hirttotuomiota odottaessa.
Ihmiselämällä ei ole paljon hintaa Swarthoutin ja Jonesin kuvaamalla rajaseudulla, mutta oudosti sekä Mary Bee että George Briggs onnistuvat osoittamaan peräänantamattomuutta, jolla vaikeudet erämaassa voitetaan.
The Homesman ei kuitenkaan ole kuvaus yhteiskunnan rakentamisesta, kuten moni klassisista länkkäreistä. Näillä pelloilla kamppaillaan vain eloonjäämisestä. Toiset voi hyvin tappaa jäämättä murehtimaan tekonsa oikeutusta. Jonesin valitsema paljas ja väkivaltainen tyylilaji tukee näkemystä hyvin, vaikka välillä kerronta horjahteleekin.
Elokuvassa on yksi isompi vika, jota voisi nimittää vanhentuneisuudeksi. Uuden lännenelokuvan kummisetä Cormac McCarthy on arkkikonservatiivi, joka antoi itsensä puhua Menetetyn maan sheriffin äänellä.
Samaa konservatiisivuutta on myös The Homesmanissa, varsinkin sen kuvauksessa naisista. Loppupuolella Mary Bee saa yhden toiveensa toteutettua puoliväkisin, minkä jälkeen tuleva lopullinen ratkaisu on kuin 1800-luvun lopun ihmissuhdeoppaasta. Naisen osa on häpeä.
Toisaalta kuva on myös uskottava, kun ajattelee, minkälaisessa maailmassa henkilöt elävät. The Homesmanin kuva Amerikan rajaseudun valloituksesta on vielä vähemmän romanttinen kuin Eastwoodin Armottomassa.
Cormac McCarthy, Glendon Swarthout, Hilary Swank, lännenelokuva, The Homesman, Tommy Lee Jones, western