”Entistä vaikeampaa on löytää alusvaatekaupoista yhtään mitään”, kirjoittaa Minna Uimonen.
Muisto: Stokkaan alusvaateosastolla joskus 90-luvulla. Olin etsimässä sporttitoppia, jota käyttäisin muuallakin kuin urheiluharrastuksissa. Myyjä etsii kanssani minulle sopivaa tuotetta, vain muutaman vaihtoehdon valikoimasta, ja toteaa: ”Niin nää sporttitopit ne vaan litistää rinnat.” Presiis. Sellaista vaihtoehtoa olinkin juuri etsimässä. En liivejä, jotka on muotoiltu paitsi pitämään tissejä paikoillaan ja siten tukemaan niitä, myös tuomaan tissit esiin. Sellaisia useimmat rintaliiveiksi kutsutut yläosat olivat ja ovat yhä.
Rintaliivin muotoilu liittyy toki anatomiaan, mutta ei missään nimessä tyhjenny siihen. Siksi rintojen litistäminenkään ei ole mitään oman rinnakkuuden kieltämispyrkimystä. Drag king -esitystä varten omat rinnat voi sitoa leveällä siteellä piiloon, mutta sporttitopin funktio on toki vaatimattomampi: tukea rintamusta ilman pyrkimystä samalla muotoilla rintoja eteen ja ylös.
Näin minä ainakin asian käsitän.
Nykyään sellaisia urheilutoppeja ei enää oikein löydykään. Tähänkin alusvaatekappaleeseen on alettu tehdä jopa karrikoivaa rintamuotoilua, kummallisia kupituksia (yli)korostamaan tietyn makumieltymyksen ja sukupuolinormin mukaista ulkonäköä.
Entistä vaikeampaa on löytää alusvaatekaupoista yhtään mitään.
Mitä tulee alkkareihin, niin olen vuosikausia sitten siirtynyt ostamaan ne poikien ja miesten osastoilta. Naisten mainstream-alkkarimallit pitsi- ja nauhasomisteineen eivät kerta kaikkiaan vastaa makumieltymyksiäni.
Ongelmia tosin tulee ukkojen osastollakin. Pidän bokserimallista, mutta en pidä leveästä kuristavan oloisesta kuminauharesorista. Paitsi että kyseinen resori on epämukava, niin usein siinä lukee älyttömyyksiä kuten formula tai turbo. Jos sallitaan, että bionainen kritisoi käyttäjän näkökulmasta hegemonisen maskuliinisuuden tuottamista tavararoiden kautta, niin… Haluaisin ainakin huomauttaa, että on melko kapea-alaista rakentaa vaatteiden maskuliinisuus-representaatiota formuloiden tyyppisten asioiden varaan. Ja rohkenen epäillä, että on myös miehiä, jotka kokevat kyseisenlaiset iskusanat kalsareissa kiusallisiksi.
Jos alkkareissa lukisi vaikka AC/DC, niin voisin ehkä ostaakin. Jos on bändipaitoja, niin kai ne bändialkkaritkin menisivät. Ja jos alushousuissa on pakko olla logoja, niin voin ajatella liputtavani rokkibändin (vaikkakin mieluiten jonkin tuntemattoman marginaaliartistin) nimeen. Sen sijaan en millään viitsi alushousuissani kannattaa viihteellistynyttä megajääkiekkoa tai saastuttavaa autopäristelyä.
Ja sitten toinen juttu, eli munapussit. Tyhjäksihän ne meikäläisellä jäävät. Mutta erityisesti ennen vanhaan löytyi paljon boksereita, joiden etumuksen anatominen muotoilu oli sellainen, että minäkin pystyin hyvin niitä käyttämään. Toisin sanoen muotoilusta ei ollut kerta kaikkiaan mitään haittaa käytettävyyden kannalta, vaikka olen alkkarikorkeudelta aika lauta.
Onko niin, että samalla kun vaatevalmistajat ovat intoutuneet muotoilemaan naisten yläalusvaatteita liioitelluin vedoin, niin ihan samaa on alettu harrastaa miesten kalsareissa?
Rintsikoiden koko määritellään usein kahden mitan avulla: ne ovat rintojen alta mitattu rintakehän ympärysmitta + rintojen päältä mitattu rintakehän ympärysmitta eli kuppikoko. En tiedä, onko täysin tuhoon tuomittua ehdottaa, että miesten alkkareiden munapussillakin olisi eri kokoihin jaettavissa olevat ”kuppikoot”.
”Onko teillä tätä mallia XS-koossa?” Mahtaisiko tuo sitten olla tabu-kysymys miesten alusvaateosastolla, sen jätän tässä auki ja pohtimatta.
Joka tapauksessa, minusta on yhtä harmillista ostaa ukkojen alkkarit turbokaliiberin etumusmuotoiluin kuin akkojen vaaleanvioletti sporttitoppi, johon on erilaisin vino-ompelein saatu aikaiseksi ne rintapussit.
PÄÄKUVA: Alberto Alonso G / CC
TOINEN KUVA: Stanley Kubrick / CC
alusvaateosasto, bokserit, kuppikoko, munapussi, rintaliivit, sporttitoppi, transvestiitti