”Kirpputorit kuolevat. Huollamme vaatteemme ennenaikaisesti loppuun. Ympäristö kuormittuu vaatemateriaalien huonontuessa. Tartu toimeen, tehdään yhdessä, vielä ehdimme!”
Kuvat: Eva-Liisa Orupold
Trashionista Outi Pyyn vaatteet puhuvat meille. Pyy on antanut suomalaiset kasvot trash-ilmiölle, trashionille, kierrätysmateriaaleista tehdylle trendikkäälle muodille. Tai trendikäs ja trendikäs, tämän genren trendi on se, että ei ole mitään yhtä samanlaista valtavirtaa. Muuta kuin siis se, että vaatteella on jo elettyä elämää, ennen kuin siitä syntyy trashionia.
Trashion ei ole askartelu-paskartelua. Pyyn puheessa toistuvat sanat modaaminen, kustomointi, tuunaaminen ja, eniten, kirjainyhdistelmä DIY; do-it-yourself, tee-se-itse. Ja huh, hipsterit mainitaan vain kerran. Sijoitetaan tämä sitaatti heti tähän, jotta ei tarvitse enää myöhemmin jännittää:
”Kierrätysmateriaalia löytyy paljon, mutta laatu on sitten eri asia. Tällä hetkellä kirpparit täyttyvät miesten puvuista ja paidoista sekä farkuista ja t-paidoista. Myös miesten 80-lukulaisia nahkatakkeja riittää, mutta ne taitavat löytää tiensä vain Kallion hipsterin ylle. Itse haen kirpputoreilta lähinnä materiaalia, joista voin toimivalla tekniikalla tehdä vaatteeseen joko ylä- tai alaosaa.”
Pyy, ompelija koulutukseltaan ja kansainvälisen vaatemerkin visualisti Suomessa, on mitä erinomaisin edustamansa muotisuuntauksen ilmentymä. Vaikka myös kierrätysvaate on pintaa, sillä on painavaa sanottavaa.
”Trashion on kokonainen filosofia. Niin kuin ihmiset yhä enemmän kiinnittävät huomiota ruoka-aineidensa syntyyn ja laatuun, myös vaatetusmateriaaleista ja niiden kierrätyksestä on välitettävä. Ne ovat yhä huonompia, ja olenkin alkanut puhua kirpputorien kuolemasta.”
Pyy on kiertänyt kirpputoreja vuosia, ja niiden tilanne surettaa. Ensinnäkin, ihmiset eivät osaa lajitella vaatteitaan, niin kuin lajittelevat muut kotitalousjätteensä. Kaikki poistovaate menee samaan kierrätykseen, vaikka osa kuuluisi täysin kaatopaikalle. Ei siis kirpputoreille, joissa välillisesti näkyy jo se, mitä seuraa huonoista materiaaleista: ympäristö kuormittuu entistä nopeammin.
”Ei huonoja kierrätysvaatteita voi ostaa, ne eivät kestäisi uudelleen tuunaamista. Vaatejätevuorissa piilee ekologinen katastrofi. Hyvät ihmiset, miettikää ennen kuin ostatte vaatteita, hyvä materiaali kestää paitsi aikaa myös muotia. Sellainen jos mikä ilmentäisi oivallisesti kaupunkilaista ekologisuutta.”
Pyyn materiaali-inhokkeihin kuuluvat akryyli, polyesteri-satiini, elastaani sekä ylisummaan keinokuidut. Parhaimmin trashioniin soveltuvat silkki, villa sekä muut luonnonmateriaalit.
Toinen suuri huoli on vaatteiden ylenpalttinen peseminen. Se kuormittaa vesistöä ja vaate kuluu nopeasti pilalle.
”Vaatteita ei tarvitse joka käytön jälkeen pestä. Jos joutuu pesemään, pesuaineen valinnalla on merkitystä, sekä lämpötilalla, jossa vaate pestään. Tuulettaminen on usein parempi vaihtoehto.”
Entä jos se kuulu viinilasi vaan kaatuu koltulleni ?
”Toimi niin, etteivät viinilasit kaatuile.”
Aika suoraa puhetta. ”Kyllä”, Pyy komppaa.
Laitetaan yksi numeraalifakta vahvistamaan trashionin sanomaa: Suomessa kertyy vuodessa 120 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä. Jo tämän luvun perusteella muodin pitäisi olla täällä isompi puheenaihe kuin se on. Yhteiskunnallinen puheenaihe.
”Olen kaupallisessa ajassa mitä epäkaupallisin henkilö. Korostan vaatteen pitkäikäisyyttä, elinkaarta. Epäkaupallisuudessani olen törmännyt siihen, kuinka vaikeaa on tavoittaa yhteistyökumppaneita.”
Fida, UFF ja Varusteleka ovat löytyneet Pyyn kumppaneiksi. Mutta ollaan suuremman kynnyksellä, ajan henki on nyt vaan sellainen. Pyy ja AD Hanna Linkola ovat vastikään julkaisseet yhdessä valokuvaaja Mikko Rasilan kanssa kirjan Trashion! Tee itse huippumuotisi, jossa 28 ohjeen lisäksi kerrotaan mitä trashion on. Kirjaa on tarkoitus kääntää muillekin kielille.
”Unelmani on voida työskennellä täysin trashionin parissa. Tehdä kirjoja, luennoida, vetää työpajoja ja tutoriaaleja, ideoida, jakaa ideoita… Antaa onnistumisen elämyksiä, ja houkutella siis heitäkin, jotka eivät vielä tee trashionia.”
Pyy tuo tapaamiseen Helsingin Musiikkitaloon mukanaan erilaisia DIY-juttujaan, ja ne mykistyttävät. Ne ovat omanlaistaan haute couture -muotia, mihin varsinaisen sädekehän antaa juuri kierrätysmateriaalien käyttö. Vaatteet herättävät oitis kiinnostuksen.
”Usein saan kuulla vaatteideni olevan kuin kaupasta ostettuja. Vastaan niiden olevan vielä parempia, sillä olen tehnyt ne itse! Lisäksi on muistettava trashionin olevan lisäarvo, ei itseisarvo.”
Valtakunnan ykköspukukavalkadi on tulossa tuossa tuokiossa, Linnan juhlat, ja siellä joku voisi vetää propsit kotiin trashionilla. Itse tehdyllä trashionilla. Pyy syttyy oitis.
”Olisi hienoa päästä suunnittelemaan jonkun Linnan juhliin kutsutun kanssa hänen trashion-juhlapukuaan. Siis niin, että todellakin kutsuttava tekee itse pukunsa ja minä olisin tukena koko ajan. Aikaa kyllä on!”
Ajatelkaa, millaisen tarinan sellainen Linnan puku saisi ja millaista sanomaa se levittäisi. Oletko sinä jo alkanut miettiä, millaisia tarinoita sinun tai kirpputorien vaatteista syntyisi ”trashaamalla”? Et joutuisi pohtimaan yksin, sillä trashionin ilosanomaan kuuluu yhdessä tekeminen. Outi on vuodesta 2007 kirjoittanut englanninkielistä blogiaan, joka kuuluu lajissaan seuratuimpiin maailmassa. Siinä jaetaan ideoita open source -pohjalta.
”Jos ideat eivät manifestoidu, eihän niistä olisi silloin mitään iloa.”
Pyy vaikuttaa Helsingissä, ja hakusessa on tila kaupungista ompelukahvilaksi. Se olisi ratkaisu monen tilaongelmiin, ja levittäisi samalla trashionin yhteisöllisyyttä. Trashionista toteaakin, että niin kuin toisille on rakennettu urheilutilansa, toisille voisi suoda julkisen tilan, jossa yhdessä tehdä trashionia.
Ompelukahvilaa odotellessa, pohdin tykönäni millaisen trash-juhlapuvun minä modaisin Linnan juhliin. Millaisen sinä modaisit?
