Teksti ja kuva: Kirsi Kissmyassinger
Youth Lagoon (US) ja Cats of Transnistria (FIN) veivät Kirsi Kissmyassingerin kosiohorinoita karkuun ihanaan indietunnelmaan.
Luen Facebookia silmät surusta soikeina. “…There is nothing left to say through Youth Lagoon. It will exist no more…” Pistetäänkö pillit pussiin juuri ennen karkauspäivän keikkaa Tavastialla? Olin väärässä. Ilmeisesti viimeiseksi jäävä kiertue vedetään kunnialla loppuun ja näin ollen Youth Lagoon nähdään Suomessa ainakin tämän kerran verran.
Helsingin Tavastialle oli kerääntynyt juuri sopivan kokoinen kourallinen indiemusiikin ystäviä. Kuulijoita lämmitteli suomalainen Cats of Transnistria. Laulaja kuulosti etäisesti Julee Cruiselta. Esityksestä säteili hennon twinpeaksmäistä tunnelmaa. Mystistä, mutta myös hivenen unettavaa.
Unet karisivat silmistä, kun Youth Lagoonin keikka posahti käyntiin. Youth Lagoon on amerikkalaismuusikko Trevor Powersin projekti. Musiikki on psykedeelistä, rujon kaunista indie unelmapoppia. Youth Lagoon on julkaissut kolme täysipitkää albumia, The Year of Hibernation (2011), Wondrous Bughouse (2013) ja Savage Hills Ballroom (2015).
Tuoreimmalla levyllään Trevor Powers käy läpi syviä tuntojaan ystävänsä kuoleman jälkeen. Näitä tunnelmia tulvi myös Tavastia lattiasta kattoon. Täydellinen soundtrack maanantaimasikseen! Indiekeijut vavahtelivat hitaasti musiikin tahtiin. Powersin laulutyyli muistutti kaikessa kauniissa raastavuudessaan Mercury Revin laulajan David Bakerin vaikerointia. Livesovituksissa hiljaiset melodiset hetket leikkautuivat aika ajoin, kuin seinää päin juosten, rajuun pauhuun ja sähinään. Itketti. Teki mieli moshailla. Taas itketti. Hämmentävää aaltoilua. Kappaleiden Rotten Human, Sleep Paralysis ja Again sanoitukset vihlaisivat. Hetkellisesti viha ihmisiä, arkea ja ylipäätään elämää kohtaan pulppusi veressäni. Teki mieli karjua. En karjunut. Teki mieli tarjota laukussani ollutta tamponia Trevorille nokkansa tukkeeksi hänen kysellessään nenäliinaa. En tarjonnut. Biisit tekivät minulle hulluttavia tepposiaan!
Powersin taustabändi oli vertaansa vailla. Trevor ei kuitenkaan soittajien jalkoihin jäänyt. Hänen lavapresenssinsä oli kuin villisti lepatteleva tulilieska. Suurimman osan keikasta hän taiteili syntikkaviritelmänsä äärellä, mutta syöksyi aika ajoin, täysin varoittamatta, karjumaan ja tanssimaan mikrofoninsa viuhuen. Jään kaipaamaan eksentrisen energistä Youth Lagoonia, mutta myös odottamaan Trevor Powersin tulevia tuotoksia. Tuolla nuorehkolla artistilla on varmasti vielä paljon ihanuuksia tarjottavanaan.
Pötköttelin keikkaillan jälkeen sängyssäni. Puhelimeni pärähti. Italialainen aikuisviihdetaiteilija Cicciolina kirjoitti minulle Instagramissa. Minulle! Typerä hymy levisi naamalleni. Nukahdin neidon hittibiisi Baby Love korviani hivellen. Luksusluokan karkauspäivä.
Youth Lagoon – Rotten Human from Fat Possum Records on Vimeo.
This embedded video will include a text link.
Jaa:
