Matkalla kotiin

Hieno romaani orjakaupan historiasta sekä opettaa että koskettaa lukijaansa.

Yaa Gyasi: Matkalla kotiin
Otava, 2017
Suom. Sari Karhulahti
379 s.

 ★★★★½ 



Yaa Gyasin
Matkalla kotiin (Homegoing, 2016) on upea romaani orjakaupasta sekä Afrikan ja Pohjois-Amerikan yhteenkietoutuneesta historiasta. Romaani on Ghanassa syntyneen ja Yhdysvalloissa kasvaneen kirjailijan esikoisteos, joka on saanut useita palkintoja.

Tarina alkaa 1700-luvun Ghanassa, jossa siskopuolet Effie ja Esi päätyvät toisistaan tietämättä samaan englantilaiseen linnoitukseen. Effie elää linnoituksessa englantilaisen kuvernöörin jalkavaimona, kun taas Esi kärsii kellarissa, josta hänet lähetetään orjalaivan mukana Amerikkaan.

Matkalla kotiin on suuri romaani tärkeästä aiheesta. Sukuromaani kertoo Effien ja Esin jälkeläisistä nykyaikaan asti ja kuvaa näin orjakaupan seurauksia rinnakkain sekä Afrikassa että Amerikassa.

Ghanassa orjakauppa aiheuttaa sotia vuosikymmenten ajan ja Yhdysvalloissa sorto jatkuu orjuuden loppumisen jälkeenkin. Mustat muun muassa joutuvat vankilaan ja pakkotöihin pikkusyiden takia, eivät saa töitä muina kuin siivoojina ja joutuvat asumaan huonokuntoisimmissa kaupunginosissa.

Menneisyyden tapahtumat voivat unohtua, mutta niiden seuraukset siirtyvät jokaisen uuden sukupolven elämään. Välillä menneisyys palaa kuvina näyissä ja unissa.

Jokaisesta sukupolvesta kerrotaan yhden henkilön näkökulmasta aina luvun verran. Ratkaisu voi aiheuttaa alussa pettymyksen lukijalle, joka kiintyy henkilöön ja joutuu saman tien luopumaan hänestä.

Fragmentaarinen rakenne kuitenkin mahdollistaa monta sataa vuotta kestävän ajanjakson kuvaamisen. Gyasi ei yritäkään kuvailla yksityiskohtaisesti jokaista historian aikana tapahtunutta asiaa, vaan keskittyy yhteen tärkeään hetkeen kunkin henkilön elämässä.

Loppu, jossa Effien ja Esin jälkeläiset kohtaavat toisensa ja palaavat yhdessä alkupisteelle Cape Coastin linnoitukseen, on ennalta-arvattava mutta toimiva.

Yaa Gyasia ei ole turhaan verrattu Toni Morrisoniin. Kuten Morrisonin teoksissa, moni kirjan keskeinen henkilö on nainen, ja naisiin kohdistuva väkivalta muodostuu tärkeäksi teemaksi.

Ei riitä, että mustia hakataan ja pannaan asumaan epäinhimillisissä oloissa. Lisäksi valkoiset raiskaavat vankeinaan pitämänsä naiset ja ottavat heiltä pois heidän lapsensa. Naisia eivät sorra ainoastaan valkoiset vaan myös omat naapurit ja jopa perheenjäsenet, jotka syyttävät naisia milloin hedelmättömyydestä, milloin kirouksen vallassa olemisesta tai noituudesta.

Ghanalaisessa pikkukylässä elävän Abenan naapuri lupailee vuosi toisensa jälkeen menevänsä Abenan kanssa naimisiin mutta ei ikinä toteuta lupaustaan. Abena on joutua karkotetuksi kotikylästään, koska on suhteessa miehen kanssa olematta hänen vaimonsa. Yhdysvalloissa Willie puolestaan joutuu miehensä hylkäämäksi, koska mies vaaleaihoisempana pystyy teeskentelemään olevansa valkoinen ja musta vaimo on hänelle häpeäksi.

Yaa Gyasi kirjoittaa niiden historiaa, jotka virallisessa historiankirjoituksessa ovat jääneet ilman ääntä. Kuten opettajana toimiva Yaw lapsille selittää, historia on vallankäyttöä: ”Uskomme sitä, jolla on valtaa. Hän saa kirjoittaa tarinan tapahtuneesta. Historiaa tutkiessa joutuu siis kysymään aina itseltään: Kenen tarina puuttuu? Kenen ääni tukahdutettiin, jotta tämä ääni kuuluisi?”

Ilahduttavasti Gyasi ottaa teokseen mukaan myös kansanperinnettä ja uskomuksia, jotka osana suullista perinnettä jäävät usein ulkopuolelle menneisyydestä kirjoitettaessa. Noituus ja taikuus ovat ennen olleet tärkeä osa ihmisten todellisuutta, vaikkei niitä nykyään ajatellakaan todellisiksi tapahtumiksi.

Teoksen kieli on elävää ja taidokasta. Vaikka tapahtumat ovat usein verisiä ja karmivia, niiden kuvailulla ei mässäillä. Juuri oikealla tavalla valitut sanat saavat lukijan tuntemaan nahoissaan henkilöhahmojen kärsimykset:

”Yksi sotilaista potkaisi Esin kumoon ja painoi jalalla hänen niskaansa niin, ettei hän voinut kääntää päätä vaan joutui hengittämään tomun ja jätösten hajua. Sisään tuotiin lisää naisia, ja jotkut heistä vaikeroivat niin suureen ääneen, että sotilaat löivät heidät tajuttomiksi. Heidät ladottiin hervottomina muiden päälle.”

Sari Karhulahti on jälleen onnistunut suomennoksessa erinomaisesti.

Matkalla kotiin on kunnianhimoinen yritys kirjoittaa Yhdysvaltoihin suuntautuneen orjakaupan monipolvinen historia ajatuksia herättäväksi ja mukaansatempaavaksi romaaniksi. Gyasi onnistuu tavoitteessaan, eikä ole ihme, että romaani on saanut niin hyvän vastaanoton. Teos sekä opettaa että koskettaa.

LUE LISÄÄ

, , , , , ,

Kommentoi