(USA 2015)
O: Joss Whedon
N: Robert Downey Jr., Scarlett Johansson, Chris Evans, Chris Hemsworth, Mark Ruffalo, Elizabeth Olsen
K12
Ensi-ilta 22.4.2015
Supersankarisarjakuvilla menee huonosti, mutta supersankarielokuvilla hyvin.
Olin jo 11-vuotiaana erittäin kova supersankarisarjakuvien ystävä. Hämähäkkimies, Ryhmä-X, Ihmeneloset, Hulk, Daredevil, Conan ja muut Marvelin julkaisut täyttivät kirjahyllyäni. Isä veti välillä pultit, kun kaikki viikkorahat menivät sarjakuviin eivätkä edes piisanneet.
Ei ollut internettiä, eikä ollut samanlaisia sarjakuvakauppoja kuin Helsingissä kuulemma oli. Niitä en koskaan nähnyt. Mutta hyviä divareita oli, ja sarjakuvakokoelmani karttui.
Olen suhteellisen kova supersankarisarjakuvien ystävä myös nyt, 37-vuotiaana. Samojen hahmojen lehdet ja kovakantiset sarjakuvakirjat täyttävät kirjahyllyäni. Englanniksi monista sarjakuvista käytetään nykyään comics-sanan sijaan termiä graphic novel. Se onkin osuva kuvaus tarinoille, joissa hahmoille todella luodaan syvyyttä ja sielua.
Nykyään on upeita supersankarielokuvia, joissa hahmot heräävät eloon. Juonet eivät yleensä päällisin puolin ole kummoisiakaan, kun alusta loppuun pitää kaahata kahdessa tunnissa. Sarjakuvissa juonikuvioita saatettiin rakennella vuosikausia.
Juonten ohkaisuus ei kuitenkaan Marvelin supersankarielokuvien menoa ole haitannut. Päinvastoin. Ne ovat pääasiallisesti olleet suorastaan rahantekokoneita.
Ensimmäinen Iron Man takoi lippukiskoilla 585 miljoonaa dollaria, toinen Iron Man 624 miljoonaa, Iron Man 3 puolestaan jo yli miljardin. Vuonna 2012 ensimmäinen Avengers keräsi lipputuloina puolitoista miljardia. Ei siis ihme, että tällä hetkellä samaan Marvel-universumiin sijoittuvia elokuvia on teossa ainakin 11.
On ristiriitaista, että supersankarielokuvilla menee käsittämättömän hyvin, mutta supersankarisarjakuvilla pyyhkii huonosti. Päivää ennen uuden Avengersin ensi-iltaa ilmestynyt Hämähäkkimies-lehti sisälsi spekulaatiota lehden tulevaisuudesta. Spekulaation mukaan erittäin mahdollista on, että Hämähäkkimiestä uhkaa sama kohtalo kuin vuosi sitten lopetettua Ryhmä-X:n omaa lehteä. Siinä missä minun nuoruudessani jokaiselle hahmolle oli oma lehti ja päälle vielä erikoisjulkaisut, ovat supersankarit nyt vetäytymässä kirjakauppojen sivuseinille.
Minusta supersankarit ovat kuitenkin puutteistaan huolimatta ihan kivoja leffoissa. Voin vain kuvitella, miten innoissani olisin silloin 11-vuotiaana ollut, jos siihen aikaan olisi tehty näin näyttäviä leffoja.
Kun Kapteeni Amerikka huutaa ”Kostajat kokoon!”, niin kyllä minulla kyynel nousee nostalgialiikutuksesta silmänurkkaan. Eikä muuten ollut ainoa kohta, kun sama fiilis iski.
Avengers: Age of Ultron on ihan hyvä supersankarielokuva, eikä sitä voi jättää katsomatta, jos on kasvanut tämän Marvel-jutun parissa.
Jaa:
