Kantaesitys Kansallisteatterin Willensaunassa 21.5.2015
Jäljellä olevat esitykset 22.5. ja 23.5.2015
Taakseen vilkuilevasta tytöstä kasvaa nuori nainen. Naisesta tulee kiireinen äiti, jonka pitää muistaa skannata verokortti, pakata lapsille eväät ja kätellä kutsuvieraat.
Näyttämöllä on kaksi uunia, kirkkaanpunainen jääkaappi, leivontaan käytettävä monitoimikone. Valkoinen takki roikkuu naulakossa. Käsiohjelmassa on leipäresepti. Tanssitaiteilija Hanna Brotherus kävelee lavalle. Esitys alkaa.
47-vuotias koreografi tunnetaan kantaaottavista teoksistaan. Hän on tehnyt tanssiteoksia vanhuksille, lapsille ja turvapaikanhakijoille. Hanna B. on ensimmäinen sooloteos, jonka Brotherus on tehnyt itselleen.
Hanna B. on rohkea ja kiinnostava teos. Se on riipaisevan henkilökohtainen, mutta samalla yleinen, samaistuttava tarina. ”En ole työelämässä” nainen toistelee näyttämöllä miesäänelle, joka kysyy asiaa toistuvasti. Mutta nainen on työelämässä ja hoitaa samalla lapset.
Aluksi nainen hakee ympäriltään ja itseltään hyväksyntää. Vähitellen hän kuitenkin oppii päästämään irti ja hyväksymään itsensä. Hän oppii olemaan olemassa ja hengittämään myös ilman toista ja päästämään irti ajatuksestaan, jonka mukaan ”ilman toista minua ei ole”.
Punaisen jääkaapin sisältä nainen kertoo kuinka tulee ensimmäinen lapsi. Sitten tulee toinen, kolmas ja neljäskin. Tulee itku ilosta – ja raivosta. Myöhemmin tulee ero, yksinäisyys ja epätoivo. Mutta halu palaa naisen elämään uudelleen, halu elää ja rakastaa.
Brotheruksen teos on paikoin hillittömän hauska ja toisinaan todella koskettava, yksinäisyyden tuskan tavoittava. Kuitenkin päällimmäisenä teoksesta jää kiitollisuuden tunne, arjen pienten asioiden kauneus ja merkitys. Keskittyminen arkisiin, hyviin asioihin – leipään, jota Brotherus leipoo lavalla. Esityksen loppupuolella leipä jaetaan yleisön kanssa.
Esityksen musiikista ja äänimaailmasta vastaa Hanna Brotheruksen poika, Johannes Brotherus. Musiikki toimii esityksessä erityisen hyvin, se sitoo eri kohtaukset kokonaisuudeksi ja kuvastaa taitavasti naisen sisäistä tunnemaailmaa.
Brotherus onnistuu jälleen kerran koskettamaan ja kuvaamaan elämää sekä tragedian että komiikan sävyt huomioiden. Teos on yhden naisen matka kohti itsensä hyväksyntää, mutta varmasti jokainen nainen yleisön joukossa pystyy samaistumaan siihen. Hanna B. kertoo lavalla miesäänelle, joka ehkä edustaa yhteiskuntaa:
”Tai voisin kertoa sinulle minkälaista on olla nainen. Siitä sinä et tiedä mitään.”
Näyttämöllä: Hanna Brotherus
Koreografia ja tekstit: Hanna Brotherus
Dramaturgia: Marie Kajava
Visualisointi: Auli Turtiainen
Musiikki ja äänisuunnittelu: Johannes Brotherus
Valosuunnittelu: Ville Virtanen
Kuvat: Nico Backström
Jaa:
