(USA 2012)
O: Dennis Lee
N: Jason Spevack, Toni Collette, Samantha Weinstein, Michael Sheen, Frank Moore
Julkaisu 4.5.2012
Sanoma perheen tärkeydestä on tuttu ja turvallinen. Toisin kuin itse perhe.
Absurdi komedia alkaa lyhyillä takaumilla, joissa selitetään yhden perheen hajoamista. Äiti kuoli sytyttäessään tyttären syntymäpäiväkakun kynttilöitä. Perheen pojat taas pakenivat kutsuntoja Kanadaan, kuolivat aidsiin tai typeryyteen. 10-vuotias tytär jäi yksin perheen isän, itsekeskeisen ex-poliisin (Frank Moore) kanssa.
Patricia-tyttärestä kasvoi taistelunhaluinen liberaali (Toni Collette). Patrician voimakkaalle tahdolle onkin käyttöä, kun hänen koeputkipienokaisestaan Henrystä (Jason Spevack) kasvaa lapsinero, totuuksia toitottava pikkuaikuinen, joka haluaa tietää biologisen isänsä. Etsintöjen kautta Henry päätyy keskinkertaisen college-professorin (Michael Sheen) ja tämän 12-vuotiaan, alati vihaisen tyttären (Samantha Weinstein) luo.
Dennis Leen (Tulikärpäsiä puutarhassa) oman lyhytelokuvansa pohjalta käsikirjoittama ja ohjaama komedia muistuttaa älyttömyydessään toista perhetarinaa Royal Tenenbaumsia. Jesus Henry Christin huumori on tosin summittaisempaa. Hauskuutta haetaan välillä väkisin ja aika kaukaa tarinan ulkopuolelta.
Onneksi sitä kuitenkin löytyy, myös pimeillä vivahteilla maustettuna. Pyrkiessään hyvään vanhemmat tulevat torpedoineeksi lastensa arkea, kun taas vanhempiaan fiksummilla lapsilla ei ole toimivaltaa aikuisten maailmassa. Vaikka elokuvan päämäärä on sama tuttu sanoma perheen tärkeydestä, sen huumori ei ole aivan hampaatonta.
Jaa:
