Wusheng Company, Kanneltalo, esitykset 8.–12.3.2016
Suomenruotsalais-kalevalainen Peking-ooppera on kiinnostava kuriositeettikokeilu.
Aion nyt olla se tylsä ja nihkeä kriitikko, joka perustelee tähdityksensä crossover-taidekappaleen vioilla sen sijaan, että hurraisi innostuneesti onnistuneita osia. Nihkeys tuntuu hieman väärältä reaktiolta, sillä esiintyjät ja tekijät ovat vilpittömän iloisia ja innostuneita tekemisestään esityksen jälkeisessä keskustelutilaisuudessa. Mutta ei auta: Wusheng Companyn klassista kiinalaista teatteria, Peking-oopperaa, ja skandinaavisia elementtejä yhdistelevän Sigurd Ringin taustalla on selkeä ja voimakas tahtotila, joka kaatuu esityksessä kiusalliseen keskeneräisyyden tunteeseen.
Tästä huolimatta Sigurd Ring on katsomisen arvoinen esitys. Sen tapa yhdistää kiinalaista ja länsimaista teatteriperinnettä on ennakkoluulotonta ja raikasta. Ohjaaja ja esiintyjä Elias Edström on nähnyt yhteyksiä siellä missä muut eivät ja tuo ne muiden nähtäväksi ja kuultavaksi. Perinteisen Peking-oopperan live-orkesterin sijaan lavalla on perkussionisti Pekka Saarikorpi ja kanteleensoittaja Senni Eskelinen, joiden osuus on melkeinpä parasta esityksessä, niin monipuolisesti molemmat instumentalistit soittimiaan käsittelevät.
Sigurd Ring on vahvasti fyysistä teatteria ja Edströmin lisäksi lavalla nähdään sirkuksen ja tanssin ammattilaiset Talvikki Eerola, Niko Arola ja Saku Mäkelä. Resitointi- ja lyhyet lauluosuudet ovat minimissään vain kertomassa, keitä hahmot ovat ja miksi he toimivat kuten toimivat.
Ammattilaistaustaa vasten on vaikea sanoa, mistä johtuu Sigurd Ringin yllä leijuva keskeneräisyyden tuntu. Ehkä siitä, että kahden kuukauden harjoituskausi kokonaan uuden fyysisen tekemisen ja tulkinnan tavan oppimiseen on sittenkin liian lyhyt. Kiinalaisessa perinteessä, oli sitten kyse teatterista tai wushu-lajeista, liikutaan ja ollaan hyvin eri tavalla kuin lännessä. Se, että Sigurd Ring tapahtuu myytisen aikakauden Juutinmaalla, ei oikein selitä sitä, miksi esiintyjät horjahtelevat jatkuvasti kriittisissä pysähdyskohdissa, joissa asennon pitäisi pysyä staattisena.
Näytelmän olennaisen osan muodostavat näyttävät ja fyysisesti vaativat taistelukohtaukset, joista ei vauhtia ja asennetta puutu. Esiintyjien Kiinasta hankitut asutkin pääsevät oikeuksiinsa, kun hihat lepattavat, vyöt viuhuvat ja aseet liukuvat alas kumartuvan vastustajan selän yli. Lisäksi tuhoon tuomittuja rakastavaisia Hilmaa ja Ragnaria esittävät Eerola ja Mäkelä tavoittavat toisessa duetossaan ihastuttavan herkkiä sävyjä, jotka alussa hukkuvat ilmeisen jännityksen alle.
Ohjaaja Edström on suorittanut teatteritaiteen maisterintutkintonsa Pekingissä, ensimmäisenä eurooppalaisena koskaan. Sigurd Ring on osoitus siitä, mitä ilmeisen idearikkaalta Edströmiltä on lupa jatkossa odottaa, eikä se ole lainkaan huono suunta.
Ohjaus: Elias Edström
Rooleissa: Elias Edström, Talvikki Eerola, Niko Arola, Saku Mäkelä
Perkussiot: Pekka Saarikorpi
Kantele: Senni Eskelinen
Valot: Milka Timosaari
Jaa:
